Nuuksion historia  

1.10.2020
Koronaviruksen takia luonnossakin on syytä pitää turvavälit ja noudattaa erityistä käsihygieniaa mm. tuvilla, tulentekopaikoilla ja huussikäyntien jälkeen. Metsähallituksen linjauksia ja ohjeita päivitetään, kun yleiset koronaohjeet tarkentuvat. Ks. tilanne sivultamme www.luontoon.fi/koronavirusohjeet.

Käymään, vaan ei asumaan

Nuuksiossa on kuljettu kauan. Koskaan sen erämaissa ei kuitenkaan ole liikkunut niin paljon väkeä kuin nykyisin, kun kansallispuisto houkuttaa yli 330 000 kävijää vuodessa.

Vaikka Nuuksio sijaitsee hyvin vilkkaan ja tiheästi asutun alueen keskellä, se on vuosisatojen kuluessa säilynyt hämmästyttävän asuttamattomana. Yksi säilymisen syy on ollut huonot tieyhteydet.

 

Meren lahja

Nuuksion ensimmäiset osat nousivat merestä jääkautta seuranneen maankohoamisen myötä yli 9 000 vuotta sitten. Kivikautiset esinelöydöt kertovat, että Nuuksion alueella on liikuttu jo silloin. Varsinainen asutus kuitenkin syntyi nykyisen kansallispuiston ympäristöön, ei itse puiston alueelle.

Pitkäjärven pohjoispäässä sijaitsevan Kuuselan arvellaan olevan vanha rantautumispaikka. Sinne on noustu Pitkäjärveltä veneellä tai ruuhella neoliittisen kivikauden aikaan (5000–2000 eaa.), ja rantautujilta on pudonnut esineitä nykyihmisten ihmeteltäviksi.

Rautakaudella maanviljelys toi Nuuksion hedelmällisille ympärysalueille runsaasti asutusta, mutta järviylänkö säilyi yhä vain eränkäynnin alueena.

Viestejä menneisyydestä

Keskiajan alussa 1100-luvulta alkaen Velskolaan, Takkulaan, Tervalammelle, Ollilaan ja Salmeen alkoi nousta kyliä. Torpparilaitoksen syntyminen 1700-luvulla toi asutuksen yhä lähemmäksi, mutta ensimmäiset torpat rakennettiin nykyisen kansallispuiston alueelle vasta 1800-luvun loppupuolella. Torppa-asutuksesta on muistona muun muassa pienen sahan jäänteet Myllypuron laaksossa. Jos pidät silmäsi auki, saatat yhä nähdä Nuuksion maastossa muitakin viestejä menneisyydestä.

Nuuksion heikot tieyhteydet eivät kuitenkaan ole estäneet eränkäyntiä. Haukkalammentien lähistöltä on löydetty vanha polunpätkä, jota arvellaan keskiaikaiseksi ratsupoluksi Nuuksion ja Ollilan kylien välillä. Ihmiset ovat myös kautta aikojen tavanneet hukata kulkiessaan tavaroitaan, ja vanhat löytötavarat kertovat meille tarinoita menneisyydestä.

Nuuksio-sanan alkuperä

Sana Nuuksio muistuttaa saamen kielen joutsen (njukca) sanaa. Nuuksion ruotsinkielinen nimi Noux on 1500-luvulta peräisin oleva kylännimi. Nimen muita muotoja ovat olleet mm. Noox, Noosis, Nouxby, Nuuks ja Nuoksi. Suomenkielisen nimen Nuuksio ikää ei tiedetä. Sitä on käytetty nykyisessä muodossaan ainakin jo vuonna 1900 ja luultavasti jo aiemminkin.