Marjastus ja sienestys Marjastus ja sienestys

Marja- ja sienimetsässä kulkeminen on hauskaa hyötyliikuntaa. Verkkainen kävely ja ympäröivän luonnon tarkkailu rentouttavat mieltä ja kehoa. Kotiin viemisinä hyvän olon lisäksi saattaa olla tuoreita marjoja tai sieniä – lähiruokaa ja luomutuotteita parhaimmillaan.

Marjastus ja sienestys sopivat harrastukseksi kaikenikäisille. Kuva: Ismo Pekkarinen

Marjastus ja sienestys sopivat harrastukseksi kaikenikäisille. Metsän antimia voi kerätä yksin tai porukalla, jolloin vanhempi väki voi välittää nuoremmilleen tärkeitä arvoja ja perinteitä: luonnontuntemusta, ekologista elämäntapaa tai suvun marjapiirakan reseptin. Marjat ja sienet ovat puhdasta ja terveellistä, vitamiini- ja kivennäisainepitoista ruokaa.

Marjastus ja sienestys ovat jokamiehenoikeuksia siinä missä luonnossa liikkuminenkin. Suurimmassa osassa Metsähallituksen hallinnoimia alueita marjastus ja sienestys on sallittua, mutta erilaiset suojelualueet ovat poikkeuksia. Luonnonpuistoissa marjastus ja sienestys ovat kiellettyä, ja kansallispuistojen järjestyssäännöissä voi olla rajoituksia.

Pakurikäävän kerääminen metsistä on viime vuosina vilkastunut niin kotitalous- kuin kaupalliseen käyttöön. Käävät ovat luonnonvaraisia sieniä, joiden kerääminen kuuluu pääsääntöisesti jokamiehenoikeuksiin. Pakurikääväksi kutsuttu tumma muodostuma koivussa ei kuitenkaan ole itse kääpä, vaan puussa piilossa elävän käävän aiheuttama kasvannainen. Kasvannaisen irrottaminen ei ole mahdollista vahingoittamatta puuta. Näin ollen sen kerääminen ei ole sallittua jokamiehenoikeudella. Metsähallitus ei myönnä lupia pakurikäävän aiheuttaman kasvannaisen keräämiseen luonnonsuojelualueilta muihin kuin tutkimustarkoituksiin (www.metsa.fi).

Varusteet ja turvallisuus

Yleisimpien marjojemme tunnistaminen on helppoa, eikä niillä ole myrkyllisiä näköislajeja. Marjojen keruuastioiksi sopivat monenlaiset kipot, kulhot ja sangot.

Sienestyksen perussääntö on, että syötäväksi poimitaan vain tunnistettuja ruokasieniä. Yleisimmät myrkkysienet on myös syytä tuntea, jotta tietää, mitkä sienet jätetään metsään. Sienet kerätään mieluiten ilmavaan, punottuun koriin. Sieniveitsellä on kätevä puhdistaa sienet mullasta ja metsän roskista sekä leikata mahdolliset huonot osat pois. Sienioppaasta voi varmistaa tekemänsä lajimäärityksen.

Kartta ja kompassi tai GPS-laite kuuluvat metsäretken vakiovarusteisiin. Eksymisen vaara on sitä suurempi, mitä innokkaammin esimerkiksi hillan poimija pyörähtelee marjoja notkuvilla suomättäillä ympäristöään havainnoimatta. Säänmukainen vaatetus on tärkeää. Kunnon eväät kruunaavat tietysti retken kuin retken.

Teiden läheisyydestä ei pidä kerätä marjoja ja sieniä liikenteen raskasmetallilaskeuman vuoksi. Hyvää tapaa noudattaen on myös pysyttävä riittävän kaukana asumuksista.

Lisätietoja