Saaria ja saimaannorppia

Jos onni on matkassasi, saatat kohdata Linnansaaren kansallispuiston vesillä uhanalaisen saimaannorpan. Linnansaari kuuluu norpan parhaimpiin elinalueisiin, ja puistossa elelee kuutisenkymmentä kotipaikalleen uskollista norppaa.

Saimaannorppa Kuva. Vesa Nikkanen

Haukiveden upea järvimaisema vaihtelee sokkeloisesta saaristosta suuriin selkävesiin. Linnansaaren kansallispuisto on 40 kilometriä pitkä ja 5–10 kilometriä leveä, ja siihen kuuluu yli 130 saarta sekä satoja pienempiä luotoja ja kareja.

Lehtoja ja valkoselkätikkoja

Kuva: Tapio Tuomela

Linnansaaren luonto tarjoaa elinympäristön monelle uhatulle kasvi- ja eläinlajille, esimerkiksi uhanalaiselle valkoselkätikalle. Kansallispuiston maisema vaihtelee lehtimetsistä paahteisiin avokallioihin ja avoimiin niittyihin.

Viime vuosisadan kaskiviljelyn ja metsänhakkuiden takia puiston metsät ovat nuoria, ja vanhoja aarniopuustoja löytyy lähinnä kalliometsistä. Lehtimetsiä hallitsevat koivu ja haapa, nuorimpia leppä.

Saarten kasvillisuutta leimaavat jyrkät vastakohtaisuudet. Järvelle näkyvien karujen ja jäkälän peittämien rantakallioiden taakse kätkeytyy reheviä lehtoja, joita on kansallispuiston pinta-alasta peräti 30 prosenttia. Kaikista Suomen metsistä lehtoja on vain yksi prosentti.

Lehtojen rikkautena on puulajien kirjo. Yhdessä lehdossa voit nähdä koivua, haapaa, lehmusta, harmaaleppää, mäntyä, kuusta, pihlajaa ja raitaa.

Linnansaaren kansallispuisto

  • Perustettu 1956
  • Pinta-ala 97 km²

Linnansaaren kansallispuiston tunnus - saimaannorppa

Linnansaaren kansallispuiston tunnus on saimaannorppa