Yksi saari, monta isäntää
Kaskeaminen palasi Linnansaareen
Haukiveden saarten käyttö 1600- ja 1700-luvuilla
Linnansaaren 60-vuotinen historia kansallispuistona

Yksi saari, monta isäntää

Kansallispuiston pääsaaressa Linnansaaressa ja sen torpassa astut keskelle historiaa. Saarta on käytetty kaski-, heinä- ja laidunmaana ainakin 1700-luvulta asti. 1850-luvulla Linnansaari kuului Waahersalon yläkartanolle ja oli kartanon omistamista Haukiveden saarista suurin. Saari pysyi pitkään asumattomana, mutta vuonna 1852 rakennettua torppaa ovat sittemmin isännöineet torpparit, savottamiehet, metsänvartijat ja Metsähallitus.

Torpan pihapiiriä hoidetaan niittämällä. Kuva: Hanne Liukko

Torppari Adolf Lyytikäinen rakensi Matti-veljensä kanssa kaskiaholle vuonna 1855 vain hirsisen savupirtin, joka pikkuhiljaa laajentui nykyiseksi torpaksi. Linnansaaren torpassa ehti elää monta torpparia, ja välillä se toimi myös savottamiesten majoituskämppänä, kunnes valtio osti tilan metsänvartijan virkataloksi vuonna 1913.

Metsänvartijan torppa lakkautettiin vuonna 1936 ja se autioitui1950-luvulla.

Lopulta valtio osti tilan Oskari Parviaisen perikunnalta vuonna 1975 ja liitti sen Linnansaaren kansallispuistoon. Nyt Linnansaaren torppa on kunnostettu nähtävyydeksi, jossa voit tutustua vanhan ajan elämäntyyliin.

Lue lisää

Kaskeaminen palasi Linnansaareen

Linnansaaren kansallispuistossa kasvaa runsaasti lehtipuustoa pitkään jatkuneen ja laaja-alaisen kaskikulttuurin perintönä. Pääsaarella ei 1850-luvulla ollut lainkaan kuusimetsää, ja noin kymmenesosa sen pinta-alasta oli kaskettuna. Ei savua ilman tulta! Kaskisavut kertovat perinnemaiseman hoidosta. Kuva: Pekka Innanen

1900-luvun vaihteessa Linnansaaren metsät siirtyivät Waahersalon kartanon maiden mukana Osakeyhtiö Collinille. Yhtiö teki metsissä suuria savottoja, joissa hakattiin harsintamenetelmällä kaikki tukkipuun mitat täyttävä puusto. Kun valtio osti Linnansaaren ja saariston tilat vuonna 1915, metsien kunto oli harsintahakkuiden jäljiltä heikko.

Valtio teki suunnitelman metsien uudistamiseksi ja vuokrasi lohkotut alat halukkaille kaskettaviksi.  Linnansaaren kaskeaminen jatkui 1940-luvulle asti, ja ahkerimmin kaskea poltti metsänvartijan perhe. Viimeiset metsätaloudelliset hakkuut tehtiin Linnansaaressa vuonna 1955.

Vuonna 1993 Linnansaaressa poltettiin pitkästä aikaa ensimmäinen kaski. Nyt kaskeamisen ja hoitotyön tavoitteena on palauttaa maisema 1930-luvun tilaan, jotta kävijät voivat tutustua vanhan ajan elämään ja maatalouteen.

Haukiveden saarten käyttö 1600- ja 1700-luvuilla

Kaskiviljelykset ja rantaniityt 1600-luvulla

1620-luvulla laaditun, ns. Habermanin maakirjan mukaan monilla Linnansaaren kansallispuiston alueen saarilla oli kaskia, ja saarilla oli myös paljon luonnonniittyjä joilta kerättiin heinää. Osa kaskista ja niityistä oli yksittäisten talonpoikien hallussa, osa taas kuului useamman miehen muodostamalle työyhteisöille, ns. kaskiyhtiölle. Haukiveden saarilla sijainneet kasket olivat keskimääräistä pienempiä, korkeintaan kahden tynnyrinalan (noin hehtaarin) suuruisia.

Saaria kaskesivat ja niiden rantaniittyjä niittivät useiden Haukiveden ympäristössä sijainneiden kylien asukkaat. Kansallispuiston keski- ja kaakkoisosassa sijaitsevia saaria käyttivät pääasiassa Vaahersalon ja Putkisalon kyläläiset. Kansallispuiston luoteispuolella sijaitsevia saaria nauttivat puolestaan Rantasalmen, Heinäveden, Kerisalon, Kotkatlahden, Voinsalmen ja Jurvalan kylien talonpojat.

Haukiveden saaret turvapaikkana 1700-luvulla

Kustaa III:n vuonna 1788 aloittaman sodan aikana kesäkuun 22. päivänä 1788 kerrotaan rantasalmelaisten paenneen uhkaavien venäläisjoukkojen tieltä Haukiveden saariin, mutta kun venäläiset eivät edenneetkään alueelle, palasivat monet jo juhannukseksi takaisin mantereelle.

Lähde

  • Kumpulainen Jouni: Linnansaaren kansallispuiston historiaselvitys, Metsähallitus 2006

Linnansaaren 60-vuotinen historia kansallispuistona

Kansallispuiston perustaminen ja laajeneminen

Saimaan vesistöön kuuluvalla Haukivedellä sijaitseva Linnansaaren kansallispuisto perustettiin vuonna 1956. Puistoon kuului lähes koko Savonlinnan hoitoalueen alainen Waahersalon puisto. Linnansaaren saariston läpi kulki laivareitti jo 1800-luvun puolella. Varsinainen Heinäveden reitti, joka yhdistää Haukiveden ja Kallaveden, valmistui vuonna 1906.

Kansallispuiston ensimmäiset vuodet olivat kuitenkin hiljaiseloa. Puiston perustamista ei ole mainittu Savonlinnan hoitoalueen vuosikertomuksessa. Puiston perustaminen oli alkuaikoina vieras asia myös lähiseutujen asukkaille. Paikallislehdet eivät tehneet siitä edes kesäisiä matkailun edistämisjuttuja. Perustamisvuonna Haukiveden ja Äimisveden saaristoon palkattiin kuitenkin vartijat A. Hypen ja F. Rissanen. Vuonna 1961 Linnansaaren kansallispuisto erotettiin erilliseksi vartiopiiriksi, jonka metsänvartijaksi määrättiin luotsi Lauri Lybeck. Kansallispuiston ensimmäisenä valvojana toimi kalastaja Eino Heiskanen Porosalmelta. Louhimaan tila (Linnansaaren torppa) hankittiin valtiolle osaksi puistoa vuonna 1975.

Puistoihin haluttiin vain sellaista käyttöä, joka ei vaarantanut alueen luontoa. Puiston hoidon perustaksi laadittiin Linnansaaren kansallispuistolle ensimmäinen runkosuunnitelma vuonna 1977. Linnansaaren tehtäväksi katsottiin rauhallisten luonnontilaisten alueiden säilyttäminen, ja toisaalta pääsaaren kulttuuriperäisten maisemien entistäminen ja hoito yleisinä nähtävyyksinä. Linnansaarta ryhdyttiin kehittämään alueen pääkohteena.

Valtion asettama kansallispuistokomitea ehdotti vuonna 1976 Linnansaaren kansallispuiston laajentamista. Komitean mietintö herätti laajaa keskustelua ja paikallisesti myös voimakasta vastustusta.

Vuonna 1978 puistoa päätettiin laajentaa 3800 hehtaarin suuruiseksi. Kaikki laajennukseen rajatut maat eivät olleet valtion omistuksessa, joten ne päätettiin vähitellen hankkia valtiolle. Laajennusta koskeva laki astui voimaan vuoden 1982 alussa.

Tänä päivänä Linnansaaren kansallispuisto edustaa järviluontoa parhaimmillaan!

Lähde

  • Vauramo Anu: Linnansaaren torppa, Metsähallitus, 1994
  • Kumpulainen Jouni: Linnansaaren kansallispuiston historiaselvitys, Metsähallitus 2006

Lue lisää

Lisätietoja Linnansaaren kansallispuistosta

  • Perustettu 1956                                                                             Julkaisuja Linnasaaresta
  • Pinta-ala 97 km²                                                                            (julkaisut.metsa.fi)

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma, METSO (www.mmm.fi)

METSO-toimintaohjelma Metsähallituksessa (www.metsa.fi )

 

Linnansaaren kansallispuiston tunnus - saimaannorppa