Yksi saari, monta isäntää

Kansallispuiston pääsaaressa Linnansaaressa ja sen torpassa astut keskelle historiaa. Saarta on käytetty kaski-, heinä- ja laidunmaana ainakin 1700-luvulta asti. 1850-luvulla Linnansaari kuului Waahersalon yläkartanolle ja oli kartanon omistamista Haukiveden saarista suurin. Saari pysyi pitkään asumattomana, mutta vuonna 1852 rakennettua torppaa ovat sittemmin isännöineet torpparit, savottamiehet, metsänvartijat ja Metsähallitus.

Torpan pihapiiriä hoidetaan niittämällä. Kuva: Hanne Liukko

Torppari Adolf Lyytikäinen rakensi Matti-veljensä kanssa kaskiaholle vuonna 1852 vain hirsisen savupirtin, joka pikkuhiljaa laajentui nykyiseksi torpaksi. Linnansaaren torpassa ehti elää monta torpparia, ja välillä se toimi myös savottamiesten majoituskämppänä, kunnes valtio osti tilan metsänvartijan virkataloksi vuonna 1913.

Metsänvartijan torppa lakkautettiin vuonna 1936, ja metsänvartija Oskari Parviainen joutui käymään vuosien taistelun ennen kuin sai lunastettua tilan takaisin itselleen vuonna 1940. Parviaisen pojan kuoltua jatkosodassa tilanpito jäi. Sen jälkeen tilaa viljelivät vuokralaiset, kunnes se autioitui 1950-luvulla.

Lopulta valtio osti tilan Oskari Parviaisen perikunnalta vuonna 1975 ja liitti sen Linnansaaren kansallispuistoon. Nyt Linnansaaren torppa on kunnostettu nähtävyydeksi, jossa voit tutustua vanhan ajan elämäntyyliin.

Lue lisää

Kaskeaminen palasi Linnansaareen

Linnansaaren kansallispuistossa kasvaa runsaasti lehtipuustoa pitkään jatkuneen ja laaja-alaisen kaskikulttuurin perintönä. Pääsaarella ei 1850-luvulla ollut lainkaan kuusimetsää, ja noin kymmenesosa sen pinta-alasta oli kaskettuna.

Ei savua ilman tulta! - Kaskisavut kertovat perinnemaiseman hoidosta. Kuva: Pekka Innanen

1900-luvun vaihteessa Linnansaaren metsät siirtyivät Waahersalon kartanon maiden mukana Osakeyhtiö Collinille. Yhtiö teki metsissä suuria savottoja, joissa hakattiin harsintamenetelmällä kaikki tukkipuun mitat täyttävä puusto. Kun valtio osti Linnansaaren ja saariston tilat vuonna 1915, metsien kunto oli harsintahakkuiden jäljiltä heikko.

Valtio teki suunnitelman metsien uudistamiseksi ja vuokrasi lohkotut alat halukkaille kaskettaviksi.  Linnansaaren kaskeaminen jatkui 1940-luvulle asti, ja ahkerimmin kaskea poltti metsänvartijan perhe. Viimeiset metsätaloudelliset hakkuut tehtiin Linnansaaressa vuonna 1955.

Vuonna 1993 Linnansaaressa poltettiin pitkästä aikaa ensimmäinen kaski. Nyt kaskeamisen ja hoitotyön tavoitteena on palauttaa maisema 1930-luvun tilaan, jotta kävijät voivat tutustua vanhan ajan elämään ja maatalouteen.

Lue lisää

Linnansaaren kansallispuisto

  • Perustettu 1956
  • Pinta-ala 97 km²

Linnansaaren kansallispuiston tunnus - saimaannorppa

Linnansaaren kansallispuiston tunnus on saimaannorppa