Tummavetinen Tiilikka-järvi

Tiilikkajärven kansallispuisto on perustettu säilyttämään erämaista järvi-, joki- ja harjuluontoa sekä Tiilikka-järveä ympäröiviä aapasoita. Noin 400 hehtaarin laajuiseen Tiilikkaan mutkittelee soiden halki humuspitoinen Itkonjoki. Järvessä on niukasti vesikasvillisuutta karun suoperäisen veden takia.

Alueen tyypillisimpiä vesilintuja ovat tavi ja kuikka. Kahlaajista tavallisimpia ovat rantasipi ja liro. Pikkutyllin voi nähdä rantahietikolla. Tiilikalla saattaa myös havaita majavien rakennelmia ja kulku-uria.

Harjut halkovat järven selkää ja puiston soita

Järvimaisemaa hallitsevat matalat ja kapeat, mäntyä kasvavat harjuniemet. Yksi harjanteista jakaa Tiilikka-järven lähes kahtia. Rantoja kiertävät vaaleat hietikot tai järven hiomat kivikot. Herkästi kuluvien harjujen kasvillisuus kestää huonosti kulutusta. Tämän vuoksi niemillä saa kulkea vain merkittyjä polkuja pitkin.

Metsiä on alle kolmannes puiston maa-alasta soiden peittäessä muun osan puistosta. Eniten on mäntyä kasvavia karuja kangasmetsiä. Kaikkein rehevimmät metsätyypit puuttuvat kokonaan. Metsien linnuista runsaimpia ovat pajulintu, peippo, järripeippo, harmaasieppo, metsäkirvinen ja punakylkirastas.

Kansallispuistossa on monipuolisesti suo-, järvi- ja metsämaisemia. Kuva: Katri Suhonen

Laajat suoalueet

Runsas kaksi kolmannesta puiston maa-alasta on suota. Tiilikka on suotyyppien vaihettumisvyöhykettä, jossa pohjoisten ja eteläisten soiden piirteet sekoittuvat toisiinsa. Tiilikan isot suot ovat enimmäkseen pohjoisia aapasoita, jotka ovat laajoja avosoita. Tiilikan karuja, aukeita soita halkovat kangasharjanteet luoteesta kaakkoon. Avosoiden laidoilla esiintyy rahkaisia rämeitä, joissa kasvaa saroja ja isoja varpuja. Aapasoilla on monipuolinen linnusto. Soiden yleisin lintu on keltavästäräkki. Kahlaajista soilla viihtyvät liro ja pikkukuovi.

Katso alueen tuoreimmat lintuhavainnot (www.tiira.fi). Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän www.tiira.fi avulla.

Tiilikkajärven kansallispuisto

  • Perustettu 1982
  • Pinta-ala 34 km²

Tiilkkajärven saariston kansallispuiston tunnus - Täyssinän rauhan rajakiven merkinnät

Tiilkkajärven saariston kansallispuiston tunnus on Täyssinän rauhan rajakiven merkinnät