Tiilikkajärven ohjeet ja säännöt

Ilmakuva metsä- ja vesiluonnosta.
Tiilikkajärven kansallispuiston tehtävänä on säilyttää Ylä-Savon alkuperäistä, erämaista metsä-, suo- ja vesiluontoa. Kuva: Marko Haapalehto.
Patikoijia jonossa harjun laella.
Harjujen kasvillisuus kestää huonosti kulutusta. Tämän vuoksi Tiilikan niemillä saa kulkea vain merkittyjä polkuja pitkin. Kuva: Petri Jauhiainen.
Kaksi hymyilevää hiihtäjää. Lähellä tolpassa kartta ja viitassa teksti 10 km.
Tiilikkajärvellä saa liikkua vapaasti jalan, hiihtäen, pyöräillen, soutaen ja meloen rajoitusosia lukuun ottamatta. Kuva: Marko Haapalehto.
Ilmakuva hiekkarannasta, jonka rajautuu metsään.
Ilmakuva Venäjänhiekasta. Leiriytyminen on sallittu Venäjänhiekan telttailualueeen lisäksi vain Kosevan telttailualueella. Kuva: Marko Haapalehto.
Retkeilijä kokkailee tulentekopaikalla.
Tulenteko on sallittu merkityillä tulentekopaikoilla. Tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana on kielletty. Kuva: Marko Haapalehto.
Kaksi retkeilijää keräävät puolukoita kuksaan.
Marjojen ja ruokasienten poimiminen on sallittu rajoitusosia lukuun ottamatta. Kuva: Mitja Piipponen.

Tiilikkajärven kansallispuisto on yleiseksi nähtävyydeksi tarkoitettu luonnonsuojelualue, jonka tehtävänä on säilyttää Ylä-Savon alkuperäistä, erämaista metsä-, suo- ja vesiluontoa. On tärkeää, että perehdyt puistoon jo ennalta ja valmistaudut retkelle tutustumalla puiston ohjeisiin ja järjestyssääntöön (pdf 987 kt, julkaisut.metsa.fi).

Liikkumista on rajoitettu rajoitusosissa. Tutustu puiston rajoitusosiin Kartat-sivulla ja Retkikartta.fissä.

Kunnioita luontoa
Lemmikit 
Liikkuminen 
Leiriytyminen 
Tulenteko 
Roskaton retkeily 
Kalastus 
Marjastus, sienestys ja kasvien keräily 
Muut säännöt ja ohjeet
Muu kielletty toiminta 
Sesonkiajat
Turvallisuus

Kunnioita luontoa

Tiilikkajärven kansallispuistossa retkeilyä ohjataan järjestyssäännöllä. Toimitaan ja liikutaan siis luonnossa sitä kunnioittaen. Tutustu Retkietikettiin.

Ethän jaa netissä sisältöä, jossa rikotaan kansallispuiston sääntöjä.

Lemmikkieläinten vapaana pitäminen on kielletty. Lemmikit ovat tervetulleita kansallispuistoon, mutta ainoastaan kytkettyinä. 

Liikkuminen 

Kansallispuistossa saa liikkua vapaasti jalan, hiihtäen, pyöräillen, soutaen ja meloen rajoitusosia lukuun ottamatta:

  • Karttaan merkityillä rajoitusosilla (Sarvisuo, Alussuo, Honkasuo ja Hietasuo) liikkuminen ja maihinnousu on kielletty 15.4. - 15.7. 
  • Liikkuminen ja maihinnousu on sallittu karttaan merkityillä rajoitusosilla (Pohjoisniemen-Kalmoniemen harjualueilla) lumettomana aikana vain merkityillä poluilla ja paikoilla, sekä telttailualueilla.

Leiriytyminen 

Leiriytyminen on sallittu vain niitä varten osoitetuilla paikoilla eli Venäjänhiekan ja Kosevan telttailualueilla.

Tulenteko 

Tulenteko on sallittu huolletuilla, karttaan ja maastoon merkityillä tulentekopaikoilla käyttäen ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Vastuu on aina tulen sytyttäjällä.

Retkikeittimen käyttö on sallittu siellä missä liikkuminenkin on sallittu. 
Risukeittimien käyttö ei ole sallittu metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana niistä aiheutuvan kipinöintivaaran vuoksi.

Tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana on ehdottomasti kielletty. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi). 
Kielto ei koske Kosevan autiotuvan kamiinaa.

Roskaton retkeily 

Tiilikkajärven kansallispuistossa ei ole sekajäteastioita maastossa. Vie mennessäsi se, minkä toit tullessasi.

Ruoantähteet ja muut biojätteet voi jättää taukopaikan kuivakäymälään.

Pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voi käyttää sytykkeenä tulentekopaikalla tai tuvan tulisijassa. Muita jätteitä, kuten alumiinifoliota sisältäviä pakkauksia tai muovia, ei saa polttaa nuotiossa, koska niistä voi muodostua hajoamatonta jätettä ja myrkyllisiä kaasuja.

Lue lisää roskattomasta retkeilystä.

Kalastus 

Onkia ja pilkkiä voi jokaisenoikeudella. 

Rannoilta tapahtuva onginta ja viehekalastus ovat kuitenkin kielletty Pohjoisniemen ja Venäjänhiekan rantojen rajoitusosilla.

Viehekalastusta varten pitää 18-64 vuotiaiden maksaa kalastonhoitomaksu (eräluvat.fi). Jos kalastat useammalla kuin yhdellä vavalla tarvitset lisäksi Metsähallituksen Etelä-Suomen vapaluvan nro 7413 (eraluvat.fi). Luvat voi ostaa erälupien verkkokaupasta (eraluvat.fi).

Tiilikka-järvessä pyydyskalastus on sallittu vain Rautavaaran kunnan asukkaille. Pyydyskalastukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi Metsähallituksen Ylä-Karjalan / Ylä-Savon pyydysluvan nro 7001 (eraluvat.fi). Luvat ovat voi ostaa palvelunumerosta 020 69 2424.

Kalastajan on tarkistettava kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi!

Marjastus, sienestys ja kasvien kerääminen

Marjojen ja ruokasienten poimiminen on sallittu rajoitusosia lukuun ottamatta.

Muiden kuin ruokasienten sekä puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen on kielletty. Villiyrttien kerääminen on siis kielletty.

Muut säännöt ja ohjeet

Muuhun kuin jokaisenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta, järjestetyt tapahtumat ja elokuvien tai mainosten kuvaaminen maastossa. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Tiilikkajärven kansallispuiston reittien ja rakenteiden käyttö yritystoiminnassa on aina maksullista ja toistuvaan yrityskäyttöön tarvitaan sopimus Metsähallituksen kanssa (metsa.fi). Päiväkohtaiset käyttömaksut maksetaan Eräluvat-verkkokaupassa (eraluvat.fi).

Muu kielletty toiminta Tiilikkajärven kansallispuistossa

  • Maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen.
  • Luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen.
  • Selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen.
  • Metsästäminen.
  • Moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta.
  • Roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen.
  • Kiinteiden muinaisjäännösten kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu niihin kajoaminen.
  • Muita ihmisiä häiritsevä toiminta.

Tiilikkajärven järjestyssääntö

Tiilikkajärven kansallispuiston järjestyssääntö (pdf 987 kt, julkaisut.metsa.fi), vahvistettu 11.3.1988.

Sesonkiajat

Tiilikkajärven kansallispuiston suosituimmat retkeilyajankohdat ovat kesäviikonloput. Eniten kävijöitä on Uiton ja Tiilikan kierroilla.

Turvallisuus

Tutustu retkikohteeseen ennakkoon. Reitillä pysyttely sekä sääennusteiden ja varoitusten (ilmatieteenlaitos.fi) seuraaminen auttaa retken onnistumisessa. 

Tiilikkajärven järjestyssääntö

Tiilikkajärven kansallispuiston järjestyssääntö (pdf 987 kt, julkaisut.metsa.fi), vahvistettu 11.3.1988.

Hätänumero 112

Jos joudut retkelläsi hätään, esimerkiksi eksyt, loukkaannut tai havaitset maastopalon, soita numeroon 112. Tarkemmat ohjeet hätätilanteisiin.

112 Suomi -sovellus.

Lataa puhelimeesi 112 Suomi-sovellus (112.fi). Kun hätäpuhelu soitetaan 112 Suomi -sovelluksen kautta, niin hätäkeskuspäivystäjä saa automaattisesti tiedon soittajan sijainnista.

Retkietiketti

Piirretty kuva, jossa perhe kävelee kesäisellä polulla.

1. Kunnioita luontoa. 

2. Suosi merkittyjä reittejä.

3. Leiriydy vain sallituille paikoille.

4. Tee tulet vain sallituille paikoille.

5. Älä roskaa.

Lue lisää 

Erätarkastajat valvovat luontokohteita

Kaksi ihmistä seisoo vaaran laella moottorikelkkailuvaatteissa. Taustalla on avoin maisema.

Erävalvonta (eräluvat.fi) on palvelu- ja valistustyötä suomalaisen luonnon hyväksi. Erätarkastajan tehtävänä on valvoa laillisuutta ja luvallisuutta valtion alueilla tapahtuvassa toiminnassa ja luonnon käytössä.

Kun havaitset rikkomuksen tai epäilet rikkomuksen tapahtuneen, voit ilmoittaa havaintosi erätarkastajalle (eräluvat.fi). Toivomme, että jätät ilmoituksen yhteydessä yhteystietosi, mutta voit jättää ilmoituksen myös nimettömänä.