Tiilikanaution torppa 

Tiilikanautiossa asui väkeä 1800-luvun alkupuolelle asti, jonka jälkeen paikka oli autiona 1920-luvulle saakka. Pitkään uskottiin, että Tiilikanautio oli kuuluisan rajakapteeni Olli Tiaisen synnyinkoti, mutta uudempi tutkimus on osoittanut että hänen kotipaikkansa oli Pajujärvi  noin 20 km päässä Tiilikanautiosta.

Syksyisessä maisemassa pieni hirsinen rakennus.

Nykyisin torppa on yleisölle avoin nähtävyyskohde. Tiilikanautiossa on myös nähtävissä jäänteet hyttihaudasta, jossa järvimalmia on sulatettu raudaksi. Lue lisää Tiilikanautiosta.

Kiven kyljestä erottuu kaiverrettuja merkintöjä.Menneisyyden merkkejä

Vuonna 1595 Ruotsin ja Venäjän välille solmitun Täyssinän rauhan raja kulki Tiilikka-järven kautta, jossa on tänä päivänäkin nähtävissä vanha rajakivi.

Täyssinän rauhan jälkeen 1600-luvulla Rautavaaralle levisi pysyvä asutus. Kansallispuiston metsillä, soilla ja rannoilla on erilaisia merkkejä ihmisen toiminnasta. Puistossa on esimerkiksi kuoppia muuraushiekan ja tervaskantojen noston jäljiltä. Soilla on puolestaan kuiviketurpeen nosto- ja kuivatuspaikkoja.

Myös uittoperinne näkyy Tiilikalla

Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi seudulla 1870-luvulla. Sammakkojärven eteläpäähän rakennettiin pato eli tammi. Uittomiehet asuivat aluksi maakorsussa, kunnes vuonna 1946 rakennettiin Uiton kämppä. Uitot loppuivat 1950-luvulla, jolloin kämpän käyttötarkoitus muuttui tarpeen mukaan.

Aikoinaan uiton edistämiseksi on perattu Itkonjoki. Nykyisin puiston joet on ennallistettu eli palautettu uittoa edeltävään tilaan.

Lisätietoja Tiilikkajärvestä

  • Perustettu 1982
  • Pinta-ala 35 km²

Tiilikkajärven kansallispuiston piirretty tunnus. Soikeassa tunnuksessa on kuvattu vanhoja merkintöjä, muun muassa kruunu jonka alla kolme kirjainta. Tunnuksen ulkoreunoilla kiertää teksti: Tiilikkajärvi kansallispuisto nationalpark.

Tiilkkajärven kansallispuiston tunnus on Täyssinän rauhan rajakiven merkinnät.