Eläimistö

Kansallispuiston merkittävin nähtävyys on sen monipuolinen luonto. Puistossa sijaitsevilla lukuisilla pienillä luodoilla pesii tuhansia merilintuja, kuten tukkakoskeloita, merimetsoja, tukkasotkia sekä useita eri lokkilajeja. Myös kansallispuiston tunnuslaji haahka kuuluu alueella pesiviin lintuihin. Keväällä ja syksyllä voi nähdä monien muuttolintujen lentävän läpikulkumatkallaan puiston halki. Pesimärauhan takaamiseksi liikkumiskielto on voimassa merivyöhykkeen luodoilla ja saarilla sekä niitä ympäröivillä vesialueilla (200 m rannasta) koko kevään ja kesän ajan.

Kansallispuiston suuremmilla saarilla voi tavata hirviä, valkohäntäkauriita (ent. valkohäntäpeuroja), mäyriä ja jäniksiä. Puiston eteläisessä osassa voi nähdä myös harmaahylkeitä tai jopa itämerennorpan.

Katso alueen tuoreimmat lintuhavainnot (www.tiira.fi). Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän www.tiira.fi avulla.

Kasvillisuus

Meriotakilokki Jussarössä. Kuva: Hans-Erik NymanKansallispuistossa on pääosin saaristolle tyypillistä kasvillisuutta, mutta suuremmilla saarilla esiintyy myös vanhoihin metsiin kuuluvia lajeja. Kansallispuistossa kasvaa mm. kolme uhanalaista kasvilajia: vahasara, jouhiluikka ja ruskopiirtoheinä. Alueen vesikasvillisuuteen kuuluu myös joitakin harvinaisia lajeja. Lue lisää Tammisaaren saariston perinneympäristöistä (www.metsa.fi)

Älgö - kansallispuiston suurin saari

Älgö kansallispuiston luoteisella rajalla on puiston suurin saari. Se on pääosin havumetsien peittämä: paikoitellen saaren rotkolaaksoissa on komeita, jyhkeitä ja hämyisiä kuusikoita ja paikoitellen valoisia kalliomänniköitä. Lisätunnelmaa luovat monet pienet kosteikot ja saaren kolme pientä järveä Storträsket, Näseträsket ja Lillträsket. Älgön itäpuolella sijaitsevat matalat ja suojaisat lahdet (fladat) ovat tyypillisiä sisäsaaristolle. Kuten jo saaren nimikin kertoo, kuuluvat hirvet saaren eläimistöön, mutta yleisempiä ja helpommin havaittavia ovat valkohäntäkauriit.

Storträsket Älgön saarella. Kuva: Hans-Erik Nyman

Älgön eteläpuoleisessa saaristossa on sokkeloisia piirteitä. Kalliorantaisten ja metsien peittämien saarten välissä on suojaisia salmia ja lahtia. Puiston eteläiset osat kuuluvat niin kutsuttuun merivyöhykkeeseen, jossa saaret muuttuvat yhä harvemmassa sijaitseviksi puuttomiksi pikkusaariksi ja luodoiksi.

Kansallispuistossa suojellaan sekä veden ylä- että alapuolista luontoa.

Jussarö

Kansallispuiston toiseksi suurin saari Jussarö sijaitsee puiston kaakkoiskulmalla. Saaresta tekee erityisen se, että ulkosaaristossa sijainnistaan huolimatta se on suuri ja metsäinen. Saari on jaettu kahteen osaan. Saaren länsipuolella on metsää, joka on saanut olla koskemattomana vuosisatoja. Tämän johdosta metsässä on aarniometsän piirteitä, mikä on epätavallista merivyöhykkeellä. Länsipuolella liikkuminen on sallittu ainoastaan luontopolulla. Saaren itäpuolen luontoon on vaikuttanut voimakkaasti kaivostoiminta, jota harjoitettiin 1900-luvun puolivälissä.

Valkovuokkomatto Jussarössä vanhan, vuonna 1967 hylätyn rakennuksen edustalla. Kuva: Hans-Erik Nyman

Tammisaaren saariston kansallispuisto

  • Perustettu 1989
  • Pinta-ala 52 km²

Tammisaaren saariston kansallispuiston tunnus - haahka

Tammisaaren saariston kansallispuiston tunnus on haahka