Tammisaaren saariston luonto

21.8.2020
Koronaviruksen takia luonnossakin on syytä pitää turvavälit ja noudattaa erityistä käsihygieniaa mm. tuvilla, tulentekopaikoilla ja huussikäyntien jälkeen. Metsähallituksen linjauksia ja ohjeita päivitetään, kun yleiset koronaohjeet tarkentuvat. Ks. tilanne sivultamme www.luontoon.fi/koronavirusohjeet.

Vedenalainen kuva lähikuva levästä. Vedenpinta näkyy ja sieltä siivilöityy valoa.

Tammisaaren saariston kansallispuistossa meren aallot syleilevät saariston rantoja ja ulkomeren karuja luotoja. Tuhannet merilinnut ruokailevat rantojen matalissa vesissä.
Näin huolehdimme luonnosta

Älgö, Jussarö

Älgö kansallispuiston luoteisella rajalla on puiston suurin saari. Se on pääosin havumetsien peittämä: paikoitellen saaren rotkolaaksoissa on komeita, jyhkeitä ja hämyisiä kuusikoita ja paikoitellen valoisia kalliomänniköitä. Lisätunnelmaa luovat monet pienet kosteikot ja saaren kolme pientä järveä Storträsket, Näseträsket ja Lillträsket. Älgön itäpuolella sijaitsevat matalat ja suojaisat lahdet (fladat) ovat tyypillisiä sisäsaaristolle. Kuten jo saaren nimikin kertoo, kuuluvat hirvet saaren eläimistöön, mutta yleisempiä ja helpommin havaittavia ovat valkohäntäkauriit.

Ilmakuva saaristosta, missä vuorottelee meri ja havupuinen maaosuus.

Älgön eteläpuoleisessa saaristossa on sokkeloisia piirteitä. Kalliorantaisten ja metsien peittämien saarten välissä on suojaisia salmia ja lahtia. Puiston eteläiset osat kuuluvat niin kutsuttuun merivyöhykkeeseen, jossa saaret muuttuvat yhä harvemmassa sijaitseviksi puuttomiksi pikkusaariksi ja luodoiksi.

Kansallispuistossa suojellaan sekä veden ylä- että alapuolista luontoa.

Kansallispuiston toiseksi suurin saari Jussarö sijaitsee puiston kaakkoiskulmalla. Saaresta tekee erityisen se, että ulkosaaristossa sijainnistaan huolimatta se on suuri ja metsäinen. Saari on jaettu kahteen osaan. Saaren länsipuolella on metsää, joka on saanut olla koskemattomana vuosisatoja. Tämän johdosta metsässä on aarniometsän piirteitä, mikä on epätavallista merivyöhykkeellä. Länsipuolella liikkuminen on sallittu ainoastaan luontopolulla. Saaren itäpuolen luontoon on vaikuttanut voimakkaasti kaivostoiminta, jota harjoitettiin 1900-luvun puolivälissä.

Ilmakuva saaresta, jonka edustalla on veneitä. Meri on tyyni.

 

Moni-ilmeinen saaristoluonto

Eläimistö

Kansallispuiston merkittävin nähtävyys on sen monipuolinen luonto. Puistossa sijaitsevilla lukuisilla pienillä luodoilla pesii tuhansia merilintuja, kuten tukkakoskeloita, merimetsoja, tukkasotkia sekä useita eri lokkilajeja. Myös kansallispuiston tunnuslaji haahka kuuluu alueella pesiviin lintuihin. Keväällä ja syksyllä voi nähdä monien muuttolintujen lentävän läpikulkumatkallaan puiston halki. Pesimärauhan takaamiseksi liikkumiskielto on voimassa merivyöhykkeen luodoilla ja saarilla sekä niitä ympäröivillä vesialueilla (200 m rannasta) koko kevään ja kesän ajan.

Halli kurkistaa kallioiden välistä merestä. Viereisellä kalliolla on kalalokki nokosilla.

Kansallispuiston suuremmilla saarilla voi tavata hirviä, valkohäntäkauriita (ent. valkohäntäpeuroja), mäyriä ja jäniksiä. Puiston eteläisessä osassa voi nähdä myös harmaahylkeitä tai jopa itämerennorpan.

Kasvillisuus

Kansallispuistossa on pääosin saaristolle tyypillistä kasvillisuutta, mutta suuremmilla saarilla esiintyy myös vanhoihin metsiin kuuluvia lajeja. Kansallispuistossa kasvaa mm. kolme uhanalaista kasvilajia: vahasara, jouhiluikka ja ruskopiirtoheinä. Alueen vesikasvillisuuteen kuuluu myös joitakin harvinaisia lajeja. Lue lisää Tammisaaren saariston perinneympäristöistä (metsa.fi)

Kallioiden välissä on kaistale rantakasvillisuutta. Taustalla siintää meri.

Haahka Tammisaaren saaristossa

Vesilinnuista suurin sukeltajasorsamme, haahka, on ottanut Tammisaaren saariston kodikseen. Se on runsaslukuisin vesilintulaji Tammisaaren saariston kansallispuistossa ja lintu komeilee myös kansallispuiston tunnuksessa. Komea on itse lintukin jykevine nokkineen ja mustavalkoisella koiraalla on vihreänä välkkyvä niska.

Kuusi haahkakoirasta lentää samaan suuntaan taivasta vasten.

Voit nähdä haahkan ruokailemassa rantojen tuntumassa. Haahka sukeltaa ravinnon perässä ja noukkii merenpohjasta suurinta herkkuaan ja pääasiallista ravintoaan, sinisimpukoita. Haahka pesii sekä ulkosaariston luodoilla että sisäsaaristonkin saarilla. Sen pesintää saattavat kuitenkin häiritä merikotkat ja merilokit, jotka voivat napata joko poikasia tai aikuisiakin lintuja. Haahka on pitkäikäinen lintu ja saattaa saavuttaa jopa 30 vuoden iän.

Mustavalkoisia koirashaahkoja eli kalkkaita näkyy saaristossa vain keväällä. Ne muuttavat sulkasatoalueille Tanskan rannikolle alkukesästä, jolloin saaristoon jäävät vain ruskeat naarashaahkat sekä pienet poikaset.

Meriluonnon asiantuntijat pintaa syvemmällä

 

Tammisaaren saariston kansallispuisto

  • Perustettu 1989
  • Pinta-ala 52 km²

Tammisaaren saariston kansallispuiston piirretty tunnus. Soikeassa tunnuksessa on kuvattu haahkakoiras. Tunnuksen ulkoreunoilla kiertää teksti: Ekenäs Tammisaari - national park.

Tammisaaren saariston kansallispuiston tunnus on haahka