Älgö, Jussarö

Älgö kansallispuiston luoteisella rajalla on puiston suurin saari. Se on pääosin havumetsien peittämä: paikoitellen saaren rotkolaaksoissa on komeita, jyhkeitä ja hämyisiä kuusikoita ja paikoitellen valoisia kalliomänniköitä. Lisätunnelmaa luovat monet pienet kosteikot ja saaren kolme pientä järveä Storträsket, Näseträsket ja Lillträsket. Älgön itäpuolella sijaitsevat matalat ja suojaisat lahdet (fladat) ovat tyypillisiä sisäsaaristolle. Kuten jo saaren nimikin kertoo, kuuluvat hirvet saaren eläimistöön, mutta yleisempiä ja helpommin havaittavia ovat valkohäntäkauriit.

Storträsket Älgön saarella. Kuva: Hans-Erik Nyman

Älgön eteläpuoleisessa saaristossa on sokkeloisia piirteitä. Kalliorantaisten ja metsien peittämien saarten välissä on suojaisia salmia ja lahtia. Puiston eteläiset osat kuuluvat niin kutsuttuun merivyöhykkeeseen, jossa saaret muuttuvat yhä harvemmassa sijaitseviksi puuttomiksi pikkusaariksi ja luodoiksi.

Kansallispuistossa suojellaan sekä veden ylä- että alapuolista luontoa.

Kansallispuiston toiseksi suurin saari Jussarö sijaitsee puiston kaakkoiskulmalla. Saaresta tekee erityisen se, että ulkosaaristossa sijainnistaan huolimatta se on suuri ja metsäinen. Saari on jaettu kahteen osaan. Saaren länsipuolella on metsää, joka on saanut olla koskemattomana vuosisatoja. Tämän johdosta metsässä on aarniometsän piirteitä, mikä on epätavallista merivyöhykkeellä. Länsipuolella liikkuminen on sallittu ainoastaan luontopolulla. Saaren itäpuolen luontoon on vaikuttanut voimakkaasti kaivostoiminta, jota harjoitettiin 1900-luvun puolivälissä.

Jussarö. Kuva: Hans-Erik Nyman

Valkovuokkomatto Jussarössä vanhan, vuonna 1967 hylätyn rakennuksen edustalla. Kuva: Hans-Erik Nyman

Moni-ilmeinen saaristoluonto

Eläimistö

Kansallispuiston merkittävin nähtävyys on sen monipuolinen luonto. Puistossa sijaitsevilla lukuisilla pienillä luodoilla pesii tuhansia merilintuja, kuten tukkakoskeloita, merimetsoja, tukkasotkia sekä useita eri lokkilajeja. Myös kansallispuiston tunnuslaji haahka kuuluu alueella pesiviin lintuihin. Keväällä ja syksyllä voi nähdä monien muuttolintujen lentävän läpikulkumatkallaan puiston halki. Pesimärauhan takaamiseksi liikkumiskielto on voimassa merivyöhykkeen luodoilla ja saarilla sekä niitä ympäröivillä vesialueilla (200 m rannasta) koko kevään ja kesän ajan.

Kuva: Aku Ahlholm

Kansallispuiston suuremmilla saarilla voi tavata hirviä, valkohäntäkauriita (ent. valkohäntäpeuroja), mäyriä ja jäniksiä. Puiston eteläisessä osassa voi nähdä myös harmaahylkeitä tai jopa itämerennorpan.

Haahka Tammisaaren saaristossa

Vesilinnuista suurin sukeltajasorsamme, haahka, on ottanut Tammisaaren saariston kodikseen. Se on runsaslukuisin vesilintulaji Tammisaaren saariston kansallispuistossa ja lintu komeilee myös kansallispuiston tunnuksessa. Komea on itse lintukin jykevine nokkineen ja mustavalkoisella koiraalla on vihreänä välkkyvä niska.

Kuva: Aku Ahlholm

Voit nähdä haahkan ruokailemassa rantojen tuntumassa. Haahka sukeltaa ravinnon perässä ja noukkii merenpohjasta suurinta herkkuaan ja pääasiallista ravintoaan, sinisimpukoita. Haahka pesii sekä ulkosaariston luodoilla että sisäsaaristonkin saarilla. Sen pesintää saattavat kuitenkin häiritä merikotkat ja merilokit, jotka voivat napata joko poikasia tai aikuisiakin lintuja. Haahka on pitkäikäinen lintu ja saattaa saavuttaa jopa 30 vuoden iän.

Mustavalkoisia koirashaahkoja eli kalkkaita näkyy saaristossa vain keväällä. Ne muuttavat sulkasatoalueille Tanskan rannikolle alkukesästä, jolloin saaristoon jäävät vain ruskeat naarashaahkat sekä pienet poikaset.

Kasvillisuus

Meriotakilokki Jussarössä. Kuva: Hans-Erik NymanKansallispuistossa on pääosin saaristolle tyypillistä kasvillisuutta, mutta suuremmilla saarilla esiintyy myös vanhoihin metsiin kuuluvia lajeja. Kansallispuistossa kasvaa mm. kolme uhanalaista kasvilajia: vahasara, jouhiluikka ja ruskopiirtoheinä. Alueen vesikasvillisuuteen kuuluu myös joitakin harvinaisia lajeja. Lue lisää Tammisaaren saariston perinneympäristöistä (www.metsa.fi)

Kuva: Mari Parsonage

Meriluonnon asiantuntijat pintaa syvemmällä

 

Tammisaaren saariston kansallispuisto

  • Perustettu 1989
  • Pinta-ala 52 km²

Tammisaaren saariston kansallispuiston tunnus - haahka

Tammisaaren saariston kansallispuiston tunnus on haahka