Kauhistuttavan komea Jussarö

Kun lähtee seuraamaan Jussarön luontopolkua, alkutaival on perinteistä saaristolaisidylliä. Västervikenin satamalahdella, saaren pohjoisosassa, vastaan tulee Metsähallituksen kunnostama Kullakojan, luotsikylän ainoa jäljelle jäänyt rakennus 1800-luvun alkupuolelta. Pienen luotsituvan ympärillä avautuu hoidettu perinnemaisema. Toistaiseksi kaikki vastaa mielikuvaa tyypillisestä saaristomaisemasta.

Vanha puinen luotsimökki sivusta kuvattuna. Ympärillä niittyä ja takana puu.

Luoteis- ja koillisosissa saarta luontopolku johdattaa kulkijaa ohi avolouhoskuilujen, jotka toimivat vihjeenä Jussarön maisemaa merkittävästi mullistaneista tapahtumista.  Suorastaan hämmästyttäväksi näkymä muuttuu saaren itäosassa, kun eteen kohoaa Jussarön kulttuurimaisemaa hallitseva Vuoksenniska Oy:n autioitunut rautakaivos. Liikuthan Jussarössä silmät auki ja maaston vaaranpaikat huomioiden.

Hylätty "Rautapiha" on valtakunnallisesti arvokas kohde

Tavallisuudesta poikkeava magneettikenttä Jussarössä on ollut tiedossa ainakin 1600-luvulta alkaen, ja viimeistään 1700-luvulla se osattiin yhdistää kallioperässä olevaan rautapitoiseen magnetiittiin. Tiedettiin, ettei Jussarön lähellä voinut luottaa kompassin näyttämiin suuntiin.

Jussarön rautaa alettiin hyödyntää ensin 1834–1861 ja myöhemmin Vuoksenniska Oy:n projektissa 1954–1967. Kaivoksen lopetettua toimintansa tuotanto- ja asuinrakennukset sekä kuljetus- ja satamalaitteet jäivät käyttämättöminä rapistumaan. Korkeat murskaamo- ja rikastamotornit sekä tyhjät asuinrakennukset ovat kauhistuttavalla tavalla kiehtovia ja ne luovat saarelle lähes epätodellisen tunnelman. Tänne voisi lavastaa Taru sormusten herrasta kirjoista ja elokuvista tutun Rautapihan!

Jussarön kaivossaari on ainutlaatuinen yhdistelmä Suomenlahden kalastuksen, merenkulun, puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa ja siksi se on suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä.  

 

Ilmakuva vanhasta kaivoksesta kesämaisemassa. Korkea betonirakennus kohoaa taaempana ja etulalla on matalia vanhoja rakennuksia.

 

Älgö

Älgön saarella sijaitsee entisöity 1940-luvulta peräisin oleva kalastajatila Rödjan. Tila on melonnan maailmanmestari (1950) ja olympiakultamitalisti (1952) Thorvald Strömbergin lapsuudenkoti. Kesäisin kalastajatilan viereisellä niityllä laiduntaa lampaita. Älgön luontopolun varrella on näkötorni, josta avautuu upea näköala koko puiston alueelle.

 

Tammisaaren saariston kansallispuisto

  • Perustettu 1989
  • Pinta-ala 55 km²

Tammisaaren saariston kansallispuiston piirretty tunnus. Soikeassa tunnuksessa on kuvattu haahkakoiras. Tunnuksen ulkoreunoilla kiertää teksti: Ekenäs Tammisaari - national park.

Tammisaaren saariston kansallispuiston tunnus on haahka