Soiden kansallispuisto

Salamajärven luonto on ennen kaikkea suoluontoa. Kansallispuisto on vedenjakajalla, jossa korkeuserot ovat pieniä ja veden virtailu vähäistä; siksi alueella on runsaasti soita. Kansallispuistoa luonnehtivat suuret, avonaiset ja vähäpuustoiset nevat, mutta puistosta löytyy edustava valikoima myös muunlaisia soita. Merkityillä reiteillä on helppo tutustua monipuoliseen suoluontoon.

Kansallispuiston soista merkittävin on Heikinjärvenneva. Sen reunalla olevasta luontotornista voi tarkkailla kansallispuiston runsasta kahlaajalinnustoa, joista yleisimpiä ovat taivaanvuohi, liro, suokukko, valkoviklo ja jänkäkurppa. Nevan allikoissa pesii useita sorsa- ja lokkilajeja. Myös kurki ja laulujoutsen ovat kotiutuneet kansallispuiston soille. Kaukoputkella voi seurata metsähanhien elämää nevalla.

Salamanperän luonnonpuiston iso puu. Kuva: Markus Sirkka

Luonnonmetsiä

Sekä kansallispuistosta että erityisesti läheisestä Salamanperän luonnonpuistosta löytyy myös hienoja luonnonmetsiä. Kansallispuiston edustavinta metsäluontoa on Koirajoen aarnialue puiston pohjoisosassa, jota on suojeltu Metsähallituksen omalla päätöksellä jo 1900-luvun alusta.

Metsän siimeksessä viihtyvistä linnuista runsaimpia lajeja kansallispuistossa ovat peippo, pajulintu, harmaasieppo, järripeippo ja pohjansirkku.

Katso alueen tuoreimmat lintuhavainnot (www.tiira.fi). Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän www.tiira.fi avulla.

Metsäpeuran valtakunta

Hyvällä onnella saattaa soiden laitamilla tavata alueelle palautetun metsäpeuran. Metsäpeura hävisi Suomen luonnosta vuosikymmeniksi viime vuosisadan alussa. Vuonna 1979 Salamajärven kansallispuistoon Kuhmosta siirretyistä 2 hirvaasta ja 8 vaatimesta on kasvanut Suomenselälle yli 1000 yksilön peurakanta.

Myös ahman jäljet ovat nykyisin tuttu näky puistossa. Ahmoja on siirretty Salamajärvelle pohjoisesta 1990-luvulla. Susia liikkuu alueella vain satunnaisesti. Sen sijaan hirven jälkien näkeminen tai itse kruunupään kohtaaminen on todennäköisempää, sillä hirvet viihtyvät kansallispuiston rauhassa.

Ennallistettua metsä- ja suoluontoa

Viime vuosina kansallispuiston metsissä ja soilla on tehty ennallistamistöitä (www.metsa.fi). Alueen metsistä suurin osa on ollut metsätalouskäytössä ennen kansallispuiston perustamista. Suot ovat enimmäkseen luonnontilaisia.

Kangasmaiden yksipuolisiin viljelymänniköihin on tehty tilaa lehtipuille kulottamalla. Kansallispuiston harvat metsäojitetut suot on palautettu luonnontilaan poistamalla osa puustoa ja tukkimalla ojat, jotta suon alkuperäinen kasvillisuus palautuisi.

Salamajärven kansallispuisto

  • Perustettu 1982
  • Pinta-ala 62 km²

Salamajärven kansallispuiston tunnus - metsäpeura

Salamajärven kansallispuiston tunnus on metsäpeura