Jokilaaksot ovat olleet suosittuja asuinpaikkoja esihistoriallisista ajoista lähtien. Myös Lemmenjoella on merkkejä ihmisen toiminnasta satojen vuosien takaa. Kansallispuiston alueelta on löydetty noin 700 pyyntikuoppaa, joiden avulla saalistettiin villipeuroja 1800-luvulle saakka. Njurkulahden luontopolku kulkee erään tällaisen peurakuopparyhmän kautta.

Peurakuopat. Kuva: Matti Mela

Peurojen vähetessä ja porosaamelaisten siirtyessä alueelle 1800-luvun lopulla yleistyi poronhoitokulttuuri Lemmenjokilaaksossa. Samalla syntyi ensimmäisen kerran pysyvää asutusta. Njurkulahden kylän elämä pohjautuu tänäkin päivänä matkailun ohella poronhoitoon. Tämän voi selvästi nähdä kyläkuvassa ja erilaisissa rakennelmissa. Suurin osa kansallispuiston alueesta kuuluu Sallivaaran paliskuntaan, jonka poroluku on noin 7500.

Mistä Lemmenjoki on saanut nimensä

Lemmenjokilaakson kasvusto on rehevämpää ja vehmaampaa kuin lähistöllä yleensä, ja laakso on koettu tavallaan lämpimämmäksi seuduksi. Lemmenjoki on saanut nimensä saamenkielisestä nimestä Leammi, joka tarkoittaa suomeksi lämmintä. Paikan nimi on vääntynyt aikojen saatossa Lemmenjoeksi.

Kultalöydyöt ja kullankaivuu

Ensimmäinen kultakuume houkutteli kaivajia Lemmenjoelle jo viime vuosisadan alussa. Varsinainen kultaryntäys tapahtui vasta sodan jälkeen 1940-luvulla, jolloin kultavaltauksia oli parhaimmillaan toista sataa. Koneellista kullankaivua kokeiltiin ensimmäisen kerran 1950-luvun alussa. Tänä päivänä kullankaivajia on suunnilleen sama määrä kuin suuren kultaryntäyksen aikana, mutta kaivinkoneiden käyttö on muuttanut kaivutoiminnan luonnetta. Ravadasjärveltä Jäkälä-äytsin kautta Kultahaminaan kulkeva merkitty polku kulkee eri-ikäisten kultavaltausten kautta.

Lemmenjoen alueella on edelleenkin kolmisenkymmentä lapiokaivajien valtausta sekä kullanhuuhdontalupaa ja 25 kaivospiiriä. Kullankaivuun merkeissä alueella on kesäisin noin sata henkeä.

Nykyisin puistossa liikkuvista ihmisistä suurin osa on retkeilijöitä. Metsähallitus huolehtii retkeilyrakenteista, opastuksesta ja valvonnasta. Tavoitteenamme on säilyttää kansallispuisto erämaisena luonnonsuojelualueena myös tulevaisuudessa. Lemmenjoen kansallispuisto vietti vuonna 2016 60-vuotisjuhlaansa, voit lukea lisää kansallispuiston alkuvaiheista.

Lemmenjoen kansallispuisto

  • Perustettu 1956
  • Pinta-ala 2860 km²

Lemmenjoen kansallispuiston tunnus - ahma

Lemmenjoen kansallispuiston tunnus on ahma