Jylhät kalliojyrkänteet

Puiston muodostavat Vaaja- ja Mäntysalon saaret sekä saaria ympäröivät vesialueet pienine saarineen ja kallioluotoineen. Myös ympäröivät mannerrannat kuuluvat puistoon. Jyrkänteiden reunustamat kapeat lahdet ja salmet muodostavat sokkelon pääsaarten sisäosiin. Aikoinaan mannerjää uursi syviä järviä ja muovasi korkeita jyrkänteitä. Kolovedellä on syvimmillään vettä 47 metriä. 

Puiston rannat ovat karuja kivikkorantoja. Lohkareiset pirunpellot ovat muotoutuneet jääkauden jälkeisissä veden pinnan korkeuden voimakkaissa vaihteluissa. Kolovedelle omaleimainen piirre on kallioiden yksilölliset profiilit ja niiden ruhjotut muodot. Rantojen muodot vaihtelevat männikkökallioista aina kulmikkaiden kivenjärkäleiden röykkiöihin ja pystysuoriin seinämiin.

Kalliojyrkänteillä pesivät huuhkajat ja korpit. Louhikkoisessa maastossa viihtyvät mm. ketut ja mäyrät. Onpa talvella nähty ilveksenkin jälkiä hangella. Saimaannorpan (www.metsa.fi) lisäksi alueen kirkkaissa vesissä kalastelee harvinainen saukko.

Vaajasalo. Kuva: Tapio TuomelaVanhojen metsien harvinaiset asukkaat

Saarissa on sitkeää mäntyä kasvavien rantajyrkänteiden takana varjoisia, rehevähköjä notkelmia. Niissä kasvaa kuusen vallitsemia, koivujen, haapojen ja mäntyjen kirjavoimia sekametsiä. Kosteimmilla paikoilla on reheviä korpia, paikoin jyrkänteiden juurilla pienialaisia lehtojakin. Joidenkin lahtien pohjukoista löytyy myös saravaltaisia luhtia, joita on aiemmin niitetty.

Puiston iäkkäistä metsistä löytyy elinympäristö monille vanhojen metsien harvinaistuneille lajeille, mm. kolopesijöille, kuolleella puulla eläville kovakuoriaisille ja kääville. Vanhoissa sekametsissä viihtyvät linnuista myös idänuunilintu ja sirittäjä. Uhanalaisista lintulajeista puistossa on tavattu kuikka, kaakkuri, kalasääski, selkälokki, nuolihaukka ja pikkusieppo.

Runsas harvinaisten lajien valikoima kuvaa vanhojen metsien arvoa. Kolovesi onkin arvokas eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelualue. Kansallispuistossa on runsaasti yli satavuotiaita metsiä. Kiinnostavuutta lisää sekin, että puistossa on sarja eri-ikäisiä metsän vaiheita. Metsäluontoa täydentävät nuoret, tiheät, lehtipuuvaltaiset entiset talousmetsiköt, joissa voi kuulla eksoottisen keltamustan kuhankeittäjän huilumaisen vihellyksen.

Metsovuori. Kuva: Tapio Tuomela

Katso alueen tuoreimmat lintuhavainnot (www.tiira.fi). Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän www.tiira.fi avulla.

 

Koloveden kansallispuisto

  • Perustettu 1990
  • Pinta-ala 60 km²

Koloveden kansallispuiston tunnus - kalliomaalaus Heinäveden Vierunvuorelta

Koloveden kansallispuiston tunnus on kalliomaalaus Heinäveden Vierunvuorelta