Joutenveden luonnonsuojelualue on salomainen vesiretkeilykohde kahden kansallispuiston välissä. Yhdessä Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistojen kanssa se on maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti edustava kokonaisuus. Alueen halki kulkee Heinäveden reitti, jota pidetään yhtenä Suomen kauneimmista laivareiteistä. Seudun saaret ovat nykyisin suurelta osin asumattomia. Joutenvesi muodostaa idempänä olevan Pyyveden kanssa Joutenvesi - Pyyvesi Natura 2000 -alueen. Pyyveden kautta avautuu yhteys Paasivedelle.

Joutenvesi sijaitsee Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistojen välissä. Kuva: Tapio Tuomela

Joutenvedellä voi nauttia melonnasta tai koettaa saada harvinainen saimaannorppa näköpiiriin. Meloa voi omatoimisesti tai osallistua melontaretkille, joita järjestävät paikalliset matkailuyritykset. (Linnansaaren kansallispuiston yhteistyöyrityksiä, Koloveden kansallispuiston yhteistyöyrityksiä). Vesiretkeilijät pääsevät Haukivedelle Linnansaaren kansallispuiston maisemiin Tappuvirran, Oravin kanavan ja Haponlahden kanavan kautta. Kolovedelle on yhteys Heinävedenselän pohjoisosasta. 

Tilapäinen leiriytyminen on sallittu koko alueella lukuun ottamatta rajoitusalueita 1.1.-30.4. Katso Järjestyssääntö (julkaisut.metsa.fi). Avotulenteko ei ole sallittua, koska alueella ei ole virallisia tulentekopaikkoja. Alueella ei ole myöskään retkeilyreittejä eikä retkisatamia.

Joutenveden luonto

Joutenveden kerrotaan saaneen nimensä Joutsenista. Toinen tulkinta kertoo, että se on saanut nimensä suuresta, "jouten" olevasta virtaamattomasta selkävedestä. Joutenvedelle ovat tyypillisiä useat voimakkaasti virtaavat salmet saariston muodostamassa labyrintissä. Saaria on Joutenveden alueella erittäin paljon. Niiden koko vaihtelee pienistä luodoista noin parin sadan hehtaarin suuruisiin saariin. Joutenvedellä on siis runsaasti rantaviivaa ja paljaat kalliot ovat maisemalle tyypillisiä. Karussa järvessä sekoittuvat pohjoisesta laskevat kirkkaat vedet Pielisestä saapuviin tummempiin vesiin. Saaristossa pesii kalatiira ja kuikankin pesä saattaa olla ihan vesirajan tuntumassa. Petolintujen edustajina taivaalla liitelevät mehiläishaukka ja sääksi.

Valtion maat sijaitsevat Joutenvedellä pääasiallisesti länsi- ja pohjoisosan saarissa. Maa-alueita on noin 14 km² ja vettä noin 60 ha. Alueen itäosassa on yleisemmin yksityisiä luonnonsuojelualueita, yhteensä noin 17 km².

Saimaannorppakin suosii Joutenvettä

Erittäin uhanalainen saimaannorppa on ottanut Joutenveden pesimäseudukseen. Rakentamattomien rantojen kinoksiin norpat tekevät mieluisia pesäpaikkoja. Yksistään Joutenvedellä arvioidaan elävän vajaa 10 % koko saimaannorppakannasta, mikä vastaa noin 20 yksilöä. Vesialueilla saimaannorpan suojelemiseksi on tehty runsaasti vapaaehtoisia kalastuksen rajoitussopimuksia kalastuskuntien kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (www.mmm.fi) on kielletty tiettyjen pyydysten ja kalastustapojen käyttö.

Entiset pellot ja muut elämisen muistot

Kaikissa suurimmissa saarissa on metsitettyjä tai hylättyjä peltoja muistoina menneiden aikojen maataloudesta. Entisen pellon saattaa tunnistaa siitä, että koivut ja kuuset ovat vallanneet viljelysalueen tai puita on istutettu peltoalalle suoriksi riveiksi. Nykyisin vanhoilla peltoalueilla viihtyy uhanalainen hirvenkello. Alueella on tavattu myös uhanalainen ahokirkiruoho, joka on mm. lehdoissa ja luonnonlaitumilla esiintyvä korkea ja näyttävä kämmekkäkasvi. Joutenveden alueelta löytyneet varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä muutama tervahauta ja peura- tai nauriskuoppa on suojeltu muinaismuistolailla.

Metsissä näkyy vielä aiempi talouskäyttö

Saarten metsät ovat olleet viime vuosiin saakka talouskäytössä. Aikoinaan puuta on tarvinnut muun muassa Oravissa toiminut rautaruukki. Nykyisin metsät ovat yleisimmin nuoria mäntyvaltaisia kangasmetsiä, jotka kasvavat pieninä metsiköinä. Hakkuiden ja metsänhoidon jäljet näkyvät yhä maisemassa, sillä yli puolet alueen metsistä on vain yhden puulajin muodostamia, ja lisäksi kaikista metsistä puuttuu lahopuu suurelta osalta kokonaan.

Metsien siimeksissä saalistavat huuhkaja ja viirupöllö. Alueella pesivät metso ja pyy.

Joutenveden alueella on myös vähän soita. Pienet suolaikut sijaitsevat rinteiden alla olevissa juoteissa tai rannoilla. Paljaat rantakalliot vaihtuvat pian rannan tuntumassa rehevämpiin lehtimetsämaisemiin tai karumpiin männiköihin. Havupuuvaltaisissa metsissä kasvaa kuitenkin seassa koivua ja muita lehtipuita. Saarista löytyykin valoisia lehtoja, joissa menestyvät uhanalainen metsänemä ja pussikämmekkä. Paikoin lehmukset muodostavat pieniä metsiköitä. Palokärki viihtyy lehtimetsissä, ja onpa alueella tehty havainto vaarantuneesta pikkutikastakin.

Ennallistaminen Joutenveden valtion mailla

Ennallistamisen (www.metsa.fi) päätavoitteena on häivyttää alueen metsistä talouskäytön piirteitä ja antaa alkusysäys kohti luonnontilaa. Ennallistamistoimia, kuten pienaukotusta ja lahopuun lisäystä, tehtiin syys-lokakuussa 2006 yhteensä 112 hehtaarilla. Ennallistamistyöt olivat osa Metsä-Life -hanketta (www.metsa.fi). Ennallistamiskohteet sijoittuivat Kotkaselkää ja Koivusaarenselkää reunustaville seitsemälle suurelle saarelle (Kangas-, Tikan-, Mänty-, Muurais-, Kontio- ja Niittysaari sekä Kuivisto). Metsien ennallistamisen lisäksi Joutenvedellä tehtiin myös pienialaisesti lehdonhoitotöitä, vapautettiin kasvutilaa metsälehmuksille ja hoidettiin uhanalaisen hirvenkellon kasvupaikkoja. Ennallistetuilla alueilla liikkuessa kannattaa varoa kaulattuja puita, jotka kuolevat ja kaatuvat muutaman vuoden kuluttua käsittelystä.