Tiilikanaution torppa

Tiilikanautiossa asui väkeä 1800-luvun alkupuolelle asti, jonka jälkeen paikka oli autiona 1920-luvulle saakka. Pitkään uskottiin, että Tiilikanautio oli kuuluisan rajakapteeni Olli Tiaisen synnyinkoti, mutta uudempi tutkimus on osoittanut että hänen kotipaikkansa oli Pajujärvi nykyisen Valtimon puolella n. 20 km päässä Tiilikanautiosta. Nykyisin torppa on yleisölle avoin nähtävyyskohde. Tiilikanautiossa on myös nähtävissä jäänteet hyttihaudasta, jossa järvimalmia on sulatettu raudaksi. Lue lisää Tiilikanautiosta.

Tiilikanaution sauna. Kuva: Maarit Similä

Menneisyyden merkkejä

Vuonna 1595 Ruotsin ja Venäjän välille solmitun Täyssinän rauhan raja kulki Tiilikka-järven kautta, jossa on tänä päivänäkin nähtävissä vanha rajakivi.

Täyssinän rauhan jälkeen 1600-luvulla Rautavaaralle levisi pysyvä asutus. Kansallispuiston metsillä, soilla ja rannoilla on erilaisia merkkejä ihmisen toiminnasta. Puistossa on esimerkiksi kuoppia muuraushiekan ja tervaskantojen noston jäljiltä. Soilla on puolestaan kuiviketurpeen nosto- ja kuivatuspaikkoja.

Vuonna 1767 maakuntaraja käytiin uudelleen läpi. Kuva: Marko Haapalehto

Myös uittoperinne näkyy Tiilikalla. Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi seudulla 1870-luvulla. Sammakkojärven eteläpäähän rakennettiin pato eli tammi. Uittomiehet asuivat aluksi maakorsussa, kunnes vuonna 1946 rakennettiin Uiton kämppä. Uitot loppuivat 1950-luvulla, jolloin kämpän käyttötarkoitus muuttui tarpeen mukaan.

Aikoinaan uiton edistämiseksi on perattu Itkonjoki. Nykyisin puiston joet on ennallistettu eli palautettu uittoa edeltävään tilaan.

Tiilikkajärven kansallispuisto

  • Perustettu 1982
  • Pinta-ala 34 km²

Tiilkkajärven saariston kansallispuiston tunnus - Täyssinän rauhan rajakiven merkinnät

Tiilkkajärven saariston kansallispuiston tunnus on Täyssinän rauhan rajakiven merkinnät