Suot

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston suot kuuluvat Rannikko-Suomen keidas- eli kohosuovyöhykkeeseen. Keidassoiden karut keskustat kohoavat useita metrejä korkeammalle kuin rehevämmät, märät laiteet. Paksuturpeiset rahkakeskustat kasvavat harvakseltaan mäntyä.

Kansallispuiston suot ovat säilyneet lähes luonnontilaisina. Joidenkin soiden reunoja oli kuitenkin ojitettu ennen kansallispuiston perustamista. Nyt ojitusalueet on palautettu luonnontilaan patoamalla ojat.

Isonsuon ja Ronkansuon keskustat ovat allikkoisia ja avaran puuttomia. Korkeasuo, Kiettareensuo ja Aronsuo ovat puolestaan kuivempia ja maisemaltaan pienipiirteisempiä. Isonsuon ja Korkeasuon reunat ovat luonnontilaista Kokemäenjoen rantaa. Soiden reunoilla on jonkin verran kivennäismaiden metsiä.

 
Puurijärvi


450 hehtaarin suuruinen ja lähes umpeenkasvanut Puurijärvi on maamme runsaslintuisimpia järviä. Järvi on lähes kauttaaltaan yhtenäisen saraikon, ruovikon ja kortteikon peitossa. Järven rannoilla on luhtaniittyjä ja kosteita pensaikkomaita.

Puurijärvi Kuva: Laura Lehtonen

Puurijärvi oli vielä 1700 -luvulla kirkasvetinen ja kovapohjainen järvi, mutta seuraavalla vuosisadalla sen ympäristössä tehdyt soiden ojitukset ja koskien perkaukset aiheuttivat järven pinnan laskemisen. Kokemäenjoki Life :n (www.ymparisto.fi/kokemaenjokilife) puitteissa (2006 - 2012) lintujärven pinta nousee ja avovesialueiden osuus kasvaa.

Järven mataluudesta johtuen Puurijärven maisema vaihtelee suuresti vedenkorkeudesta riippuen. Kuivana aikana avovettä on näkyvissä vain pieninä lampareina. Puurijärveä uhkaa umpeenkasvu sekä soistuminen ja siksi järveä on kunnostettu.

Puurijärvi kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA), ja sitä on ehdotettu kansainväliseen kosteikkojensuojelusopimukseen RAMSARiin.

Puurijärven rantaniityt

Kansallispuiston rantaniittyjä (100 ha) hoidetaan perinteisesti laiduntamalla. Alue on Satakunnan suurimpia perinnemaisemakohteita. Maiseman hoidolla parannetaan rantalinnuston ja avoimien rantaniittyjen hyönteislajiston elinolosuhteita.

Linnut

Kansallispuiston soiden yleisimmät lintulajit ovat niittykirvinen ja keltavästäräkki. Soilla pesii myös paljon kahlaajalajeja, muun muassa kapustarinta ja liro. Muita pesijöitä ovat esimerkiksi isolepinkäinen ja kaakkuri, jotka pesivät Isollasuolla. Linnustoltaan arvokkain onkin juuri Isosuo.

Lapasorsat. Kuva: Ari Ahlfors

Puurijärvi on merkittävä joutsenten, kurkien, hanhien ja muiden vesilintujen levähdyspaikka kevät- ja syysmuuton aikaan. Keväisin järvellä voi parhaimmillaan nähdä yli 400 laulujoutsenta sekä satoja metsähanhia. Järven ja läheisten rantaluhtien alueella pesii noin 35 lintulajia, esimerkiksi kaulushaikara, laulujoutsen, ruskosuohaukka sekä maassamme hyvin harvalukuinen mustatiira. Järvi on myös tärkeä saalistusalue monille ympäristössä pesiville linnuille, esimerkiksi kalasääskelle ja nuolihaukalle. Myös merikotkan voi nähdä järvellä piisami- tai kalajahdissa.

Puurijärvellä pesii eurooppalaisittain arvokkaita lajeja, kuten kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, kurki ja mustatiira. Järvellä pesii myös muutama kymmenen paria pikkulokkeja, jonka Euroopan pesimäkannasta 30 - 45 % on arvioitu pesivän Suomessa.

Puurijärvi, yhdessä Isosuon kanssa, ylittää myös kansallisesti arvokkaan lintualueen eli FINIBA-alueen kriteerit peräti yhdeksän lajin  (harmaahaikara, joutsen, metsähanhi, ruskosuohaukka, nokikana, kurki,suokukko, liro ja mustatiira) osalta.Puurijärvi on rauhoitettu kokonaan metsästykseltä.

Katso alueen tuoreimmat lintuhavainnot (www.tiira.fi). Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän www.tiira.fi avulla.

Hyönteiset

Soilla elää monipuolinen perhoslajisto. Kaikkiaan alueelta on tavattu 38 perhoslajia, mm. suokirjosiipi, muurainhopeatäplä, luumittari ja rämelehtimittari. Sudenkorentoja on löydetty 24 eri lajia, mm. sirolampikorento.

Puurijärven-Isosuon kansallispuiston tunnuslajeista toinen on ruskohukankorento. Kuva: Antti Below

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto

  • Perustettu 1993
  • Pinta-ala 27 km²

Puurijärven-Isosuon kansallispuiston tunnus - ulpukka ja ruskohukankorento

Puurijärven-Isosuon kansallispuiston tunnus on ulpukka ja ruskohukankorento