Suomen korkeimmat tunturit

Käsivarren erämaa-alueella korkeuserot ovat suuria ja maasto paikoitellen vaikeakulkuista. Alueen luoteisnurkkaa, Yliperää hallitsevat useat yli tuhannen metrin korkuiset tunturit ja niiden monin paikoin kivirakan peittämät paljakat. Tuntureista korkeimmalle kohoaa Halti, Suomen korkein tunturi, jonka huipulla käy vuosittain noin 3000 kulkijaa. Tunturien eläimistöön kuuluvat mm. tunturisopuli, lapinmyyrä, lumikko ja tietysti poro. Käsivarren erämaa-alueella ei kasva lainkaan mäntyä, ainoat puut ovat tunturikoivuja. Suurin osa alueesta onkin paljakkaa, jossa puita ei kasva lainkaan.

Ainutlaatuinen kasvillisuus

Käsivarren erämaan olosuhteet ovat ainutlaatuisia Suomessa. Käsivarren muuta maata nuorempi kallioperä on peruskallioaluetta emäksisempänä edullisempi kasvualusta vaateliaalle lajistolle. Alueella esiintyy lukuisia kasveja, joita ei tavata muualla maassamme. Useat alueen harvinaisista kasveista ovat rauhoitettuja.

Lapinalppiruusu. Kuva: Sauli Koski

Käsivarren ylätuntureilla voi nähdä upeita vuoristokasveja, kuten jääleinikin, karvakuusion ja kiirunankellon. Lumenviipymäalueilta voi löytää rikkileinikin ja kalkkipitoisilta kallioseinämiltä tunturiarnikin ja pahtahanhikin. Käsivarren erämaa-alueella kasvaa myös runsaasti Suomessa harvinaisia kasveja, näitä ovat mm. sopulikallioinen, isokissankäpälä ja lapinalppiruusu.

Sopulin ja riekon seutua

Käsivarren erämaa-alueen vakioasukkaisiin kuuluvat mm. kettu, kärppä ja harmaakuvemyyrä. Myös tunturisopulin tärkeimmät alkukotialueet löytyvät Käsivarren lumenviipymäalueilta. Näiltä seuduilta tunturisopulit lähtevät vaelluksilleen, jotka pisimmillään ovat ulottuneet aina Lapin etelärajalle asti. Edellisen kerran tunturisopulit ovat vaeltaneet 80-luvun alkupuolella.

Harvinaisista nisäkkäistä Käsivarren erämaa-alueella tavataan mm. ilveksiä, naaleja ja ahmoja. Myös susi ja karhu saattavat vierailla alueella.

Koska Käsivarren talvi on erittäin kylmä ja luminen, vain harva lintulaji kykenee talvehtimaan alueella. Karuihin olosuhteisiin ovat kuitenkin tottuneet pohjoisen kanalinnut riekko ja kiiruna sekä niitä saalistavat tunturihaukat. Myös hömötiainen ja lapintiainen viettävät talvensa Käsivarren erämaa-alueella.

Käsivarren erämaa-alueella pesii yhteensä 89 lintulajia, joista suurin osa on muuttolintuja. Muuttolinnuista Käsivarteen asti jaksavat tulla mm. muuttohaukka, kaakkuri, tunturikihu ja järripeippo. Harvinaisia lintuja alueella ovat mm. kiljuhanhi ja tunturipöllö.

Riekkokoiras. Kuva: Seija Olkkonen

Kalastajan paratiisi

Käsivarren suurtunturialue on kalastajan paratiisi. Monissa alueen järvissä on rautua eli nieriää. Samassa järvessä olevien rautujen koko voi vaihdella huomattavastikin. Useissa järvissä tavataan myös kääpiöitynyttä rautua.

Käsivarren erämaa-alueen jokivesissä on runsaasti taimenia ja harjuksia. Suurimmat Käsivarren alueelta pyydetyt harjukset ovat olleet jopa kaksikiloisia. Hyviä kalajokia ovat mm. Poroeno, Rommaeno, Valtijoki ja tietenkin Lätäseno, jonne on viime vuosina noussut jopa lohi.

Harvinaisia perhosia

Kilpisjärven alue, varsinkin Saanatunturi on kuuluisa runsasta perhoslajistostaan. Harvinaisia perhosia on runsaasti myös Käsivarren erämaa-alueella. Kuonjarvaaralla ja Urttasvankan tunturipahdoilla voi nähdä kurupohjanmittarin ja pahtapohjanmittarin.

Tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbin mukaan nimetty pohjansiilikehrääjä, tieteelliseltä nimeltään Acerbia alpina, viihtyy Käsivarren erämaan tunturiylängöillä. Siellä voi tavata myös kääpiöhopeatäplän sekä paljakkajuuriperhosen, joita ei esiinny muualla Suomessa.