Kauhistuttavan komea Jussarö

Kun lähtee seuraamaan Jussarön luontopolkua, alkutaival on perinteistä saaristolaisidylliä. Västervikenin satamalahdella, saaren pohjoisosassa, vastaan tulee Metsähallituksen kunnostama Kullakojan, luotsikylän ainoa jäljelle jäänyt rakennus 1800-luvun alkupuolelta. Pienen luotsituvan ympärillä avautuu hoidettu perinnemaisema. Toistaiseksi kaikki vastaa mielikuvaa tyypillisestä saaristomaisemasta.

Luotsimökki Jussarössä. Kuva: Hans-Erik Nyman

Luoteis- ja koillisosissa saarta luontopolku johdattaa kulkijaa ohi avolouhoskuilujen, jotka toimivat vihjeenä Jussarön maisemaa merkittävästi mullistaneista tapahtumista.  Suorastaan hämmästyttäväksi näkymä muuttuu saaren itäosassa, kun eteen kohoaa Jussarön kulttuurimaisemaa hallitseva Vuoksenniska Oy:n autioitunut rautakaivos. Liikuthan Jussarössä silmät auki ja maaston vaaranpaikat huomioiden.

Hylätty "Rautapiha" on valtakunnallisesti arvokas kohde

Tavallisuudesta poikkeava magneettikenttä Jussarössä on ollut tiedossa ainakin 1600-luvulta alkaen, ja viimeistään 1700-luvulla se osattiin yhdistää kallioperässä olevaan rautapitoiseen magnetiittiin. Tiedettiin, ettei Jussarön lähellä voinut luottaa kompassin näyttämiin suuntiin.

Jussarön rautaa alettiin hyödyntää ensin 1834–1861 ja myöhemmin Vuoksenniska Oy:n projektissa 1954–1967. Kaivoksen lopetettua toimintansa tuotanto- ja asuinrakennukset sekä kuljetus- ja satamalaitteet jäivät käyttämättöminä rapistumaan. Korkeat murskaamo- ja rikastamotornit sekä tyhjät asuinrakennukset ovat kauhistuttavalla tavalla kiehtovia ja ne luovat saarelle lähes epätodellisen tunnelman. Tänne voisi lavastaa Taru sormusten herrasta kirjoista ja elokuvista tutun Rautapihan!

Vuorivaahtera hylätyn rakennuksen edustalla. Kuva: Hans-Erik Nyman

Jussarön kaivossaari on ainutlaatuinen yhdistelmä Suomenlahden kalastuksen, merenkulun, puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa ja siksi se on suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä.  

Kuva: Hans-Erik Nyman

Älgö

Älgön saarella sijaitsee entisöity 1940-luvulta peräisin oleva kalastajatila Rödjan. Tila on melonnan maailmanmestari (1950) ja olympiakultamitalisti (1952) Thorvald Strömbergin lapsuudenkoti. Kesäisin kalastajatilan viereisellä niityllä laiduntaa lampaita. Älgön luontopolun varrella on näkötorni, josta avautuu upea näköala koko puiston alueelle.

Tammisaaren luontokeskus

Tammisaaren luontokeskus toimii mantereella entisessä suolamakasiinissa, joka rakennettiin 1840-luvulla. Rakennus on aikojen saatossa palvellut esimerkiksi tullikamarina ja rautakaupan varastona. Vuonna 1970 siihen avattiin Gnägget, yksi Suomen ensimmäisistä diskoista. Paikka oli suosittu, mutta se kuitenkin suljettiin, koska rakennuksen pelättiin sortuvan satama-altaaseen. Laajojen korjaustöiden jälkeen Tammisaaren luontokeskus aloitti toimintansa rakennuksessa vuonna 1995.

Tammisaaren saariston kansallispuisto

  • Perustettu 1989
  • Pinta-ala 52 km²

Tammisaaren saariston kansallispuiston tunnus - haahka

Tammisaaren saariston kansallispuiston tunnus on haahka