Polkuosuuksia korjataan

(Päivitetty 13.12.2017)
Koveron takana Haukilammelle päin on uusittu polkua. Pitkospuita on purettu syksyn aikana ja tilalle on tullut sorastettu polku kestävyyden takaamiseksi.

Kettulammin korjatun sillan kohdalta myllylle päin ovat pitkokset purettu pois. Polku on merkitty nauhoilla. Talven aikana myös tämä kohta sorastetaan paremmin toimivaksi kohdaksi. Märän syksyn johdosta kohta voi olla märkä ja kengät ovat hyvät olla vettä kestävät.

Uusi yrittäjä luontokeskukselle

(Päivitetty 08.12.2017)
Luontokeskus muuttuu yrittäjävetoiseksi 1.1.2018 alkaen. Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen sekä Riuttaskorven virkistysmetsän neuvonta siirtyy heille. Huomioikaa uusia puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita sivuiltamme. Yrittäjä on julkaissut omat nettisivunsa (seitsemisenluontokeskus.fi) käyttöönne.

Metsähallituksen puhelinnumero ja sähköposti hoitavat myös neuvontaa jatkossakin keskittyen enemmän muiden kansallispuistojen ja retkeilyalueiden neuvontaan sekä Koveron varaukset tätä kautta.

Lumitilanne

(Päivitetty 13.12.2017)
Maastossa on lunta metsäisillä osuuksilla n 5 cm ja avoiilla kohdilla n 15 cm. Kohtuullinen retkeilytilanne.

Ajankohtaista soiden ennallistamisesta

(Päivitetty 22.11.2017)
Soiden ennallistamistyöt ovat käynnissä marras-joulukuun ajan puiston eteläosissa Hirviharjun ja Tulusmäen soilla.

Liesijärvellä polttopuut vähissä

(Päivitetty 26.10.2017)
Liesijärven taukopaikan liiteristä pääsivät polttopuut loppumaan lokakuun lopulla. Hätäapuna liiteriin on saatu pieni määrä puuta, mutta kunnon täydennys voidaan tehdä vasta talvella, joten polttopuun käytössä tulee olla säästeliäs. Suosittelemme käyttämään myös muita tulentekopaikkoja. Polttopuiden ottaminen maastosta on kansallispuistossa kiellettyä. Pahoittelemme tilannetta.

Retkivinkkejä rengasreiteille

(Päivitetty 23.10.2017)
Seitsemisen rengasreitit on opastettu maastossa puuviitoin, joissa lukee reittien nimet. Polkulinja on merkitty maastoon valkoisin maalitäplin. Reittikartassa reitit on merkitty eri värein, mutta maastossa värikoodeja ei ole. Risteyskohdista löytyy risteyskartat, joista voi tarkistaa sijaintinsa. Viitoitukset kulkevat karttaan merkityn kiertosuunnan mukaisesti. Toiseenkin suuntaan voi reitin kiertää, mutta silloin on hyvä olla maastokartta mukana. Maastossa kulkee myös hiihtoreittejä, joten viittojen metallisia laattoja on hyvä katsella, ettei eksy kesäaikaan hiihtoreitille. Seitakierroksen, Virkatien ja Harjupolun lähtöpiste on Kulomäellä luontokeskuksen pihassa, ei parkkipaikalla. Kysy lisää vinkkejä luontokeskuksen asiakasneuvojilta.

Metsähallitus merkitsi Seitsemisen kansallispuiston rajat kesän 2017 aikana

(Päivitetty 23.10.2017)
Seitsemisen alueen rajat on merkitty paaluin kesän ja syksyn 2017 aikana. Tiealueiden tuntumassa rajat on merkitty kansallispuistomerkein. Merkinnän jälkeen kohteiden rajat ovat helposti havaittavissa myös maastossa.
 

Seitsemisestä saa laminoidun kartan lainaan

(Päivitetty 4.6.2017)
Kulomäelle, Koveroon, Pitkäjärvelle ja Multiharjuun on ilmestynyt postilaatikoita, joista saa ottaa laminoidun lainakartan retkelle mukaan. Kartta tulee retken päätteeksi palauttaa johonkin näistä neljästä laatikosta. Tarkoituksena on vähentää paperikarttojen aiheuttamaa jätettä, sillä monesti kartta lentää retken jälkeen roskiin. Jatkossa karttoja ei enää tulosteta luontokeskuksella, vaan tarvittaessa kartan saa lainaan.

Miten saat kartan mukaan retkelle?

  • tulosta kartta kotona tai kirjastossa luontoon.fi -sivustolta tai retkikartta.fi -sivustolta.
  • nappaa kännykkään kuva karttaelementistä tai luontokeskuksen asiakaspalvelutiskin kartasta
  • ota screenshot luontoon.fi:n pdf-kartasta tai lataa kartta puhelimeen
  • lainaa lainakartta postilaatikosta (muistathan palauttaa!)

Metsäpeura palaa Seitsemiseen

(Päivitetty 26.10.2016)
Metsäpeura palautetaan lähivuosina takaisin alkuperäisille asuinsijoilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Metsäpeuroja palautetaan Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen lähistölle alueille, joista ne katosivat 150 vuotta sitten.

Suomen alkuperäinen peuran alalaji metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on poron luonnonvarainen lähisukulainen ja se oikea alkuperäinen peura, joka oli pitkään entisaikojen suomalaisten yksi merkittävin elinehto. Metsäpeura, josta toisinaan käytetään myös nimitystä suomenpeura, ei ole läheistä sukua muille peuroiksi kutsutuille sorkkaeläinlajeille kuten valkohäntä- ja kuusipeuralle, jotka oikeasti ovat kauriita, eivät peuroja. Viimeisin uutinen


Pitkäjärven kaivon vesi

(Päivitetty 6.5.2016)
Pitkäjärven kaivon vesi on sameaa ja saattaa maistua rautaiselta, mutta kaivon vesi on kuitenkin juomakelpoista. Koveron kaivon vesi suositellaan keitettäväksi ennen käyttöä, muiden kaivojen vesi kansallispuistossa on talousveden laatuvaatimukset täyttävää.

Tapahtumia Seitsemisessä