Arvokkaat eränkäyntialueet

Lauhanvuoren Näätäluoma ja lähistöltä löytyvät lukuisat Karhu- ja Kontio-alkuiset paikannimet kertovat vahvasta eräperinteestä keskiajalla. Turkiseläinten lisäksi pyydettiin lintuja ja muuta pienriistaa sekä hiihdettiin hirviä. Nykyretkeilijä voi kulkea linnustajien jäljillä vaikkapa Paulamaalla, Virityskeitaalla ja Loukasnevalla.

Lauhanvuoren alue oli kuuluisa purolohistaan. Muinaisista kalastajista kertoo Pienestä Haapajärvestä löytynyt ruuhi, mutta paikkakunnan vanhimmat saattavat yhä muistaa paikallisen kalastusperinteen, jossa kaloja pyydystettiin käsin purojen syvänteistä. Entä mistä on peräisin nimi Spitaalijärvi? Spitaalia on tuskin kukaan uintireissunsa takia saanut, mutta ratkaisua on haettu mutu-kalan ruotsinkielisestä nimestä spetälska sekä järven veden ihotauteja parantavasta vaikutuksesta.

Turkiseläimet ja muu riista oli arvotavaraa, josta pohjalaiset uudisasukkaat ja hämeenkyröläiset erämiehet riitelivät, eikä pahoinpitelyiltä, tuhopoltoilta ja käräjiltä vältytty. Tilanne rauhoittui vasta 1736 isojaon jälkeen, kun rajoja alettiin merkitä maastoon. Isojaossa syntyivät myös Lauhanvuoren ja Haapakeitaan kruununmetsät, joiden ympärille kehittyi tiheää torppa-asutusta.

Tervanpolttoa ja metsätöitä

Tervasta tuli 1600-luvulla Pohjanmaan merkittävin vientituote. Tervaa poltettiin myös Lauhanvuorella ja se kuljetettiin Lauhanvuoren läpi kulkevaa kaupunkitietä pitkin Kristiinankaupunkiin myytäväksi. Tarinoiden mukaan tervanpoltto vaati myös uhrinsa, siitä kertoo Palokuolemankeitaaksi kutsuttu paikka.

Vähitellen tervan kysyntä väheni ja puutavaran arvo alkoi nousta. Metsätalouskäytössä Lauhanvuoren metsät olivat aina 1970-luvulle saakka. Puiston lakialueelle siirrettiin sodan jälkeen metsäkämppä, jota aluksi käyttivät hakkuumiehet ja myöhemmin metsänvartijat. Lauhan kämppä tuhoutui tulipalossa syksyllä 2005.

Myllynkivet

Lauhanvuorta kiertävät kehämäisesti muinaiset rantavallit, joita kutsutaan kivijatoiksi. Vaikuttava hiekkakivimuodostelma on tarinoissa arveltu milloin jättien, hiidenväen tai jopa itse Jumalan aikaansaannokseksi. 1800-luvun puolivälissä harvinaisesta ja arvokkaasta hiekkakivestä alettiin tehdä myllynkiviä. Kun sopiva kiviaihio löytyi, sitä työstettiin jo löytöpaikalla. Jos kivessä havaittiin virhe, jäi puolivalmis tekele löytöpaikalleen, tarkkasilmäisten retkeilijöiden löydettäväksi.

Perunanviljelyä hallan ulottumattomissa

Lauhan laen perunapeltoa. Kuva: Timo Nieminen

Peruna saapui Pohjanmaalle 1700-luvulla. Näiden "maapäärynöiden" käyttö alkoi takellellen, aluksi ei tiedetty, mitä osia kasvista oli tarkoitus syödä ja miten valmistettuna. Alavia maita vaivaava halla ei ylettänyt hyisiä sormiaan Lauhavuoren huipulle ja siellä viljeltiin arvokasta siemenperunaa.

Perunapelloista on jäljellä kiviaitoja sekä vierasperäistä kasvilajistoa kuten heinätähtimöä ja siankärsämöä. Laen luontopolun varrella viljellään edelleen perunaa, muistona menneiltä ajoilta.

 

 

Lauhanvuoren kansallispuisto

  • Perustettu 1982
  • Pinta-ala 53 km²

Lauhanvuoren kansallispuiston tunnus - kärppä

Lauhanvuoren kansallispuiston tunnus on kärppä