Petkeljärven puistonvartijan maja

Petkeljärven majassa asui väkeä 1970-luvun puoliväliin asti, jonka jälkeen maja on ollut vähäisellä käytöllä. Maja on kunnostettu vuonna 2004. Majaan voi tutustua Petkeljärven retkeilykeskuksen aukioloaikoina. Lue lisää Petkeljärven puistonvartijan majasta.

Talvisodan juoksuhauta ja korsu

Petraniemessä on osittain entisöityjä toisen maailmansodan aikaisia taistelurakenteita. Lisäksi Joutenjärven rannalla on jäänteitä sodanaikaisista hevossuojista. Varsinaisia taisteluita ei käyty puiston alueella, vaan läheisellä Oinassalmella.

Entisöity korsu. Kuva: Heikki Korkalainen

Luhtaniityt perinnemaisemana

Perinteisesti luhtaisilta suoniityiltä kerättiin karjalle talvirehua. Kansallispuistossa on yhteensä noin 20 ha luhtaniittyjä. Nykyään Kuikkalammen ja Petkeljärven välissä sijaitsevaa (1,9 ha) luhtaniittyä hoidetaan perinteisin työmenetelmin aina, kun heinää riittää niitettäväksi asti. Tällöin niityllä on nähtävissä pieles, johon saraheinät on perinteiseen tapaan kasattu kuivumaan.

Vuonna 2016 Petkeljärven kansallispuisto täytti 60 vuotta

Petkeljärven kansallispuisto perustettiin vuonna 1956 yhdessä kuuden muun kansallispuiston kanssa. Ajatus Petkeljärven suojelemisesta oli syntynyt jo ennen sotia, sillä vuonna 1933 alueesta tuli säästömetsä. Sotien jälkeen uusien kansallis- ja luonnonpuistojen perustamista perusteltiin sodanjälkeisillä aluemenetyksillä, koska niiden jälkeen Suomen rajojen puolelle jäi vain kaksi vuonna 1938 perustetuista neljästä kansallispuistosta. Korvaavia uusia puistoja esittivät luonnontieteelliset seurat, mutta Petkeljärvellä myös paikalliset ihmiset olivat aktiivisesti osallisena asiassa.

Lähde

  • Kumpulainen, Jouni: Petkeljärven kansallispuiston historiaselvitys, Metsähallitus, 2005.

Lue lisää

Petkeljärven kansallispuisto

  • Perustettu 1956
  • Pinta-ala 6 km²

Petkeljärven kansallispuiston tunnus - kuikka

Petkeljärven kansallispuiston tunnus on kuikka