Raiskiossa on joen oikealla rannalla Simojoen ylittävän sillan tuntumassa rantautumis- ja vesillelaskupaikka. Tien vieressä on pysäköintialue. Raiskiosta lähtien joen rantoja hallitsevat peltomaisemat ja asutusta alkaa olla enemmän. Tällä joen pisimmällä osuudella kosket alkavat olla hieman vauhdikkaampia reitin alkuosan koskiin verrattuna. Joen suvannot ovat kuin järviä, koska joki on jo huomattavan leveä.

Simojoki aamulla. Kuva: Matti Vainio

  • 73,7 km: Raiskion lähtöpaikka sijaitsee Simo - Ranua -tien (nro 924) pohjoispuolella Simojoen ylittävän sillan tuntumassa.
  • 74,5 km: Käpälikosket pituus 1100 / korkeus 3,0 m / koskiluokitus I (www.melontajasoutuliitto.fi). Kolmeosainen koski, jossa on väisteltäviä kiviä.
  • 76,0 km: Iso-Pajukoski 900 / 3,0 m / I. Helppo koski, jonka lasku aloitetaan vasemmasta reunasta. Koskessa on väisteltäviä kiviä.
  • 77,5 km: Pikkupajukoski 800 / 2,4 m / I. Pikkupajukoski on helppo koski.
  • 79,5 km: Äijäinkoski 500 / 1,0 m / I. Koski on helppo.
  • 82,3 km: Rovastinahossa Simojoen eteläpuolen tie (nro 9243) tulee joen varteen. Tien varressa on levähdyspaikka. Rantautumispaikka on joen vasemmalle rannalle.
  • 84,0 km: Ruonankoski 300 / 3,2 m / II. Reitti kulkee päävirrassa. Kosken alaosassa on korkealla vedellä voimakkaita stoppariaaltoja. Stopparissa koski putoaa alaspäin ja samassa kohdataan vasta-aalto vesimassojen kohistessa ympärillä.
  • 84,5 km: Ruonakosken jälkeen on n. 7 km pitkä suvanto.
  • 91,5 km: Hirvikosket 1200 / 2,5 m / I. Kolmeosainen helppo koski, jonka saaret ohitetaan oikealta puolelta päävirtaa seuraten.

Kupusen niitty. Kuva: Mika Puustinen

  • 96,8 km: Kupusen niitty. Joen vasemmalla rannalla on laavu. Laavun vieressä on Kupusen niitty, joka on kunnostettu vuosina 2006 - 2007. Kupusen niitty on ollut aikoinaan kynnetty ja kylvetty pelto, jolla viljeltiin ohraa ja heinää. Sodan jälkeen se toimi lanssipaikkana eli sinne varastoitiin uittoon liittyen puuta. Nykyisin niitty on suurimmalta osalta ketoa, josta osa on koko maassa harvinaista kangasketoa eli varpuniittyä. Niittyä hoidetaan vuosittain niittämällä ja keräämällä niitetty aines pois. Laavulla on perinnebiotooppien hoidosta kertova opastustaulu.
  • 97,8 km: Kupusenkoski 300 / 1,4 m / I. Kaksiosainen koski, jonka alku lasketaan keskeltä. Koskessa oleva saari ohitetaan oikealta.
  • 100,0 km: Köngäs 400 / 1,2 m / I. Köngäs on helppo koski. Joen yli kulkee maantie. Rantautumismahdollisuus on joen vasemmalla rannalla heti sillan jälkeen.
  • 101,5 km: Hosionkoski 900 / 3,0 m / I. Koskessa on useita eri osia, jotka kaikki ovat helppoja laskettavia.
  • 104,2 km: Väärä-Näverrys 400 / 1,9 m / I. Koski on helppo.
  • 105,5 km: Isonäverrys 600 / 3,0 m / I. Koski on helppo.
  • 107,7 km: Sauna- ja Pajunäverrys 1000 / 1,4 / m I. Koski on helppo.
  • 108,8 km: Kivinäverrys 250 / 1,0 m / I. Kivinäverrys on helppo matala koski.
  • 110,0 km: Vareskoski 300 / 1,5 m / I. Koski on helppo.
  • 111,6 km: Rautakorva ja Haisukoski 500 / 1,6 m / I. Kyseessä on kaksiosainen helppo koski.
  • 112,6 km: Iso-Valaja 300 / 1,7 m / II. Koski lasketaan keskeltä. Loppuosassa on väisteltäviä kiviä.
  • 113,5 km: Valajankosket 1700 / 2,3 m / I. Neljäosainen koski, jonka viimeisessä osassa oleva saari ohitetaan oikealta, mutta korkealla vedellä myös vasen puoli on mahdollista laskea.
  • 117,2 km: Maaninkakoski 700 / 3,0 m / I. Koski on helppo.
  • 122,0 km: Saarikoski 300 / 1,5 m / I. Kaksiosainen koski, jossa olevat saaret ohitetaan oikealta. Korkealla vedellä myös saarien vasemmat puolet ovat mahdollisia laskea.
  • 123,0 km: Mötyskoski 1000 / 2,4 m / I. Koski on helppo.
  • 126,0 km: Viherikoski 800 / 2,3 m / I. Helppo koski, jossa on väisteltäviä kiviä. Koski lasketaan oikeasta reunasta.
  • 127,5 km: Ranuantie tie (nro 924) ylittää joen Taininiemessä. Rantautumismahdollisuus heti sillan jälkeen oikealla rannalla ennen Iso-Tainikoskea.
  • 127,6 km: Iso-Tainikoski 800 / 4,2 m / II. Kosken yläosa lasketaan keskeltä ja alaosa oikeasta reunasta. Koskessa on väisteltäviä kiviä.
  • 131,0 km: Sankakoski 200 / 1,0 m / I. Sankakoski on helppo koski.
  • 132,0 km: Ala-Sankakoski 300 / 1,6 m / I. Helppo koski, joka lasketaan keskilinjan oikealta puolelta.
  • 133,0 km: Vähä-Tainikoski 400 / 1,8 m / I. Koski on helppo.
  • 136,0 km: Kalmakoski 500 / 1,3 m / I. Koskessa on jyrkkä mutka oikealle. Mutkan jälkeen koski lasketaan oikeasta reunasta. Koskessa on väisteltäviä kiviä.
  • 137,3 km: Veitsikoski 1000 / 4,2 m / I. Koski on helppo.
  • 138,2 km: Simoskansuvanto on n. 5 km pitkä suvantojakso.
  • 144,6 km: Alaniemen rantautumis- ja vesillelaskupaikka on vasemmalla rannalla ennen Simojoen ylittävää siltaa. Martimoaapa retkeilyreitteineen sijaitsee Alaniemen länsipuolella. Alaniemeltä on matkaa Martimoaavan Hangassalmenahon lähtöpaikalle noin 3,5 km Alaniemi - Sompujärvi -tietä (nro 923) pitkin.

Tainikosken niska Simojoen sillalta. Kuva: Matti Vainio