Retkeilyreitit ja polut

Reittien lähtöpisteet

Erämaan merkittyjen reittien lähtöpiste on Kolttien perinnetalolla Sevettijärvellä.

Merkityt reitit

  • Sevettijärvi-Pulmanki-reitti, 60 - 70 km, kulkee erämaa-alueen itäosassa. Reitin eteläinen päätepiste on Sevettijärven kolttasaamelaisessa kylässä perinnetalon pihapiirissä. Pohjoinen päätepiste on Pulmankijärven eteläpäässä Utsjoella, josta on 20 km:n maantiematka Nuorgamiin. Reitin eteläpää on männikkökangasta, pohjoisessa maisema muuttuu paljakkasoiksi ja tunturiylängöiksi. Vesistöjensä vuoksi reitti sopii hyvin virkistyskalastajille. Vesistöt ylitetään vaihtoehtoisesti venelossilla, kahlaten tai sillan yli kulkien. Venelossi poistetaan syksyllä syyskuun viimeinen päivä, mutta sillat jäävät talvehtimaan lumien alle. Maasto ei ole vaativaa, mutta retkeilijän on huomioitava alueen erämaisuus. Reittiä ei suositella aloitteleville retkeilijöille.
  • Inarinpolku - Anárašmáde, 100 km, on historiallinen markkinareitti Karlebotniin Norjassa. Karlebotn Varanginvuonon etelärannalla oli vilkas markkinapaikka 1600-luvulta aina 1890-luvulle asti. Norjan raja suljettiin vuonna 1852, mutta reitti oli käytössä vielä epävirallisesti kesäaikaan. Lähes 150 vuotta unohduksissa ollut kulkureitti on elvytetty uudelleen käyttöön. Polku lähtee etelässä Kolttien perinnetalon pihapiiristä ja seuraa aluksi Sevettijärvi-Pulmanki-reittiä, josta se erkanee ylittääkseen Norjan rajan Aittoaivissa. Reitin pohjoinen päätepiste on Karlebotnissa, jonne pääsee maanteitse joko Pulmangin tai Näätämön kautta. Norjan puolella reitin seuraaminen vaatii ehdottomasti karttaa ja kompassia, koska polku on merkitty vanhaan tapaan päällekkäin kasatuin kivin, joista päälimmäinen näyttää suunnan. Norjan puolen topografisia karttoja (Norja 10178 Buodggaidnjarga (karttakauppa.fi)) voi ostaa karttakeskuksesta. Reitti on vaativa eikä sovellu ensimmäiseksi vaellukseksi.
    • Palvelut: Opukasjärven tulentekopaikka sekä Iisakkijärven ja Rousajärven autiotuvat. Huomio! Norjan puolella ei ole autiotupia.
  • Skaidijärven polku, 5,8 km, on erämaa-alueen pohjoispuolella sijaitseva rengasreitti. Reitin lähtöpaikka on Pulmankijärventien varressa lähellä Nuorgamin kylää. Lähtöpisteenä toimii moottorikelkkauran portti, ja polku yhtyy noin puolen kilometrin jälkeen vanhaan Skaidijärvelle johtavaan polkuun. Skaidijärveltä reitti jatkuu Isonkivenvaaralle ja takaisin lähtöpisteeseen. Reitin varrelta on hyvät näkymät, hyvällä säällä jopa satojen kilometrien päähän.
    • Palvelut: Skaidijärven päiväkota.

Kaksi retkeilijää seisoo rinkat selässä ruskaisen varvikon keskellä ja hymyilee kuvaajalle.

Vakiintuneet kulku-urat

  • Erämaan länsiosaan pääsee kätevästi Skállovárrin poroerotusaidalle johtavaa polkutietä.
  • Toinen erämaan läntiseen osaan johtava maastoura lähtee Mieraslompolosta ja kulkee suuren ylänköjärven, Vetsijärven, rantaan. Tältä uralta erkanee polkutie Puksajärvelle.
  • Valtatie 4:ltä, Kaamasen pohjoispuolelta, johtaa tie suurelle Iijärvelle erämaan lounaisosassa.

Muita retkivinkkejä

  • Omat polut: Kolme merkittyä reittiä kattaa vain hyvin pienen osan Kaldoaivin erämaasta, mutta omatoimiselle eräretkeilylle on paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi alueen keski- ja pohjoisosan tunturit sekä Vetsijärvi ja Vetsijoki ovat vaelluksen arvoisia kohteita. Erämaan laajuuden vuoksi vaeltajan tulee olla erätaitoinen - luonto järjestää yllätyksiä kokeneimmillekin kulkijoille.
  • Maastopyöräily: Kaldoaivin erämaassa ei ole merkittyjä maastopyöräilyreittejä, mutta Utsjoen kunnan reitti hankkeen sivuilta (infokartta.fi) löytyy hyviä vinkkejä reiteistä. Suosittu maastopyöräilykohde Kaldoaivin alueella on Mieraslompolo - Pulmanki väli. Lähestulkoon koko matkan näkyy selvä polkujälki, joka on syntynyt paikallisten tarpeesta. Alueella ei kuintenkaan ole rakennettua palveluvarustusta.
  • Retkikohteet lastenvaunujen ja/tai pyörätuolien kanssa: Alueella ei ole sopivia kohteita lastenvaunujen ja pyörätuolin kanssa liikkuville.

Hiihtoreitit

  • Talvella jäätyneet jängät ja vesistöt tarjoavat hiihtäjälle vaivattomimmat reitit kulkemiseen. Jos upottava hankikeli yllättää retkeilijän, merkityt moottorikelkkareitit voivat nopeuttaa hiihtäjän etenemistä. Kaldoaivin erämaassa on merkitty hiihtoreitti Sevettijärveltä Pulmankijärvelle.

Melontareitit

  • Näätämöjoen melontareitti, 92 km, alkaa Inarin kunnan pohjoisosassa sijaitsevalta Iijärveltä ja päättyy Norjan puolelle Neideniin, Barentsinmereen. Suomen ja Norjan rajalla Näätämöjoki on virallinen rajanylityspaikka. Reitti on erämainen (lähimmälle tielle on vähintään 5 km), ja koskia on runsaasti. Joki kuuluu Suomen vaikeimpiin melontareitteihin. Koskien vaativuus on koskiluokituksessa I - VI. Kosket Kolttaköngästä lukuun ottamatta ovat laskettavissa kanootilla. Lisätietoja: Ylä-Lapin luontokeskus Siida.

Moottorikelkkailu-urat

  • Kaldoaivin erämaassa on kolme merkittyä moottorikelkkailu-uraa.
    • Alueen länsiosa, etelä-pohjoissuunta: Valtatie 4-Petsikkojärvi-Johtijärvi-Vetsijärvi-Utsjoki.
    • Edellä mainitulta reitiltä erkanee Johtijärveltä Skiehtsarakseen yhdysura Sevetti-Nuorgam reittiin.
    • Alueen itäosa, etelä-pohjoissuunta, Sevettijärvi-Pulmanki-vaellusreittiä mukaileva: Sevettijärvi-Opukasjärvi-Silisvaara-Nuorgam.
  • Lisätiedot ja luvat: Metsähallituksen Ivalon palvelupiste ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida

Sevettijärvi - Pulmanki reitti

Sevettijärvi - Pulmanki-vaellusreitti kulkee suuren Kaldoaivin erämaan halki. Reitin pituus on 60 - 70 km reittivalinnasta riippuen. Eteläisessä päässään reitti kulkee vielä mäntykankailla, mutta pohjoiseen kuljettaessa muuttuu ympäröivä tunturiylänkö aina vain karummaksi ja pääasiassa koivua kasvavaksi. Reitti on merkitty oranssipäisillä puutolpilla.

Kesäkuun alkupuolella lumi on jo pääosin sulanut erämaasta, mutta joet ja purot tulvivat sulamisvesien vuoksi. Suositeltavin vaellusaika onkin juhannuksesta lokakuun alkupuolelle. Reitti on vaativa ja sitä suositellaan kokeneemmille retkeilijöille.

Talvireitti

Sevettijärven ja Pulmangin välillä kulkee myös talvireitti, jonka pituus on noin 70 km. Reitti on merkitty maastoon sinisin vinoristiviitoin tai sinisin muovikepein.

Talvireitti on tarkoitettu hiihtäjille, ei uraluvan lunastaneiden moottorikelkkailijoiden käyttöön. Moottorikelkkailijoita varten Sevettijärven ja Nuorgamin välillä kulkee ura, joka on merkitty maastoon punaisin vinoristein. Talvireitti ja moottorikelkkaura ovat yhteneväiset Sevettijärveltä aina Opukasjärvelle saakka, missä ne erkaantuvat yhtyäkseen uudelleen taas Caarajäu'rrillä.

Talvireitin linjaus poikkeaa kesäreitistä: talvireitti kulkee alavia maita, kuten soita ja järvenselkiä, pitkin. Talvireittiä ei varsinaisesti pidetä yllä, vaan reittiä käyttävät Metsähallituksen huoltomiehet, rajavartiosto sekä paikalliset poromiehet liikkuessaan alueella työtehtävissä moottorikelkalla. Kulkija saa siis varautua aukomaan latuaan umpisessa ainakin alkutalvesta ja lumisateen jälkeen.

Retken lähtöpisteet

Reitin eteläinen lähtöpiste on Sevettijärven kolttasaamelainen kylä ja Kolttien perinnetalon pihapiiri, jossa on pysäköintipaikka ja kuivakäymälä. Pohjoisessa lähtöpiste on Pulmankijärvellä, jossa on pysäköintipaikka, kuivakäymälä ja opastustaulu. Pulmankijärveltä on noin 20 km:n maantiematka Nuorgamiin.
Reitin voi kulkea yhtä hyvin niin etelästä pohjoiseen kuin päinvastoinkin. Reitti on vaativa ja erämaa asettaa jo vaateet retkeilytaidoille.

Sevettijärvi - Opukasjärvi - Iisakkijärvi, 19 km

Sevettijärveltä lähdettäessä seurataan aluksi männikkökankaita ja vesistöjä. Myöhemmin polku kulkee sekametsässä. Pitkän ja kapean Sundeejärven voi kiertää vaellusreittiä pitkin itäpuolelta tai mönkijäuraa pitkin länsipuolelta. Jos valitset länsipuolen mönkijäuran, huomaa, ettei ura ja reitti enää yhdy Sundeejärven eteläpäässä, vaan tulet Ahvenjärven poroerotusaidan tielle lännempänä.

Ennen kuin saavutaan Opukasjärvelle on ylitettävä Äylijoki joko kahlaten tai mönkijöille tehtyä siltaa pitkin. Noin 2 km Opukasjärveltä on tulentekopaikka Näätämöjokisuussa, joen pohjoispuolella. Joki ylitetään riippusiltaa pitkin. Kuuluisan lohijoen, Näätämöjoen, jälkeen tullaan Silisjoelle, joka ylitetään kahlaten tai korkean veden aikaan venelossilla (venelossi poistetaan syyskuun viimeinen päivä ja pyritään laittamaan paikoilleen heti touko-kesäkuun vaihteessa). Silisjoen vuokratupa  löytyy Opukasjärven rannalta Silisjoen kahlaamosta alavirtaan noin 300 metriä. Monimuotoinen maisema rakentuu useista elementeistä: mäntymetsästä, paljakasta, soista, kallioista, louhikoista ja lammista. Osuus päättyy Iisakkijärven autiotuvalle.

Iisakkijärvi - Huikinvárjohka, 9 km

Tunturikoivikkoa kirjovat paljakat, lammet ja pienet purot. Kun on kuljettu 4 km Iisakkijärveltä pohjoiseen, saavutaan polkujen risteykseen. Risteyksessä on kaksi reittivaihtoehtoa: vaeltaja voi jatkaa kohti pohjoista Huikinvárjohkan autiotuvalle tai poiketa koilliseen Rousajärven autiotuvalle. Risteyksestä on 5 km kummallekin autiotuvalle.

Vaihtoehtoinen osuus Iisakkijärvi - Rousajärvi - Huikinvárjohka, 15 km

Polku Rousajärvelle erkanee 4 km pohjoiseen Iisakkijärveltä. Lyöttijärven pohjoispäässä on puronen ylitettävänä. Tunturikoivikko ja vähäpuustoinen tunturiylänkö vuorottelevat polun varrella. Rousajärven autiotupa sijaitsee Rousajärven eteläpuolella, 9 km:n päässä Iisakkijärveltä.

Rousajärveltä polku palaa 6 km matkan takaisin pääreitille ja Huikinvárjohkalle. Rousajärven autiotuvalta lähdettäessä polku seuraa puroa kohti Rousajärveä ja kiertää järven länsipuolelta. Polku nousee tunturin rinteeseen, jossa maisema on avointa. Huikinvárjohkan autiotupa löytyy aikaisemmin tiheän, mutta nyt hallamittarin tuhoman ja pystyyn kuolleen, tunturikoivikon kätköistä.

Huikinvárjohka -  Čárajávri, 12 km

Huikinvárjohkalta kuljetaan lähes puuttomalla tunturiylängöllä kohti kannaksen halkomia Čárajávriä. Polku lävistää Kaldoaivin ja Näätämön paliskuntien välisen aidan lähellä Čárajávrin autiotupaa.

 Čárajávri - Čuomasjávri, 11 km

Polku kulkee puuttomalla tunturiselänteellä. Polun varrella kohoavan Golmmesoaivin (379 m) huipulla on Suomen ja Norjan rajamerkki. Reitin viimeinen tupa on Čuomasjávrin autiotupa. Tuvan takana nousee korkeuksiinsa Čuomasvárri-tunturi (435 m), joka palkitsee selkeänä päivänä huipulleen kiipeävän kulkijan hienoilla maisemilla Norjaan ja yli erämaan.

Čuomasjávri - Pulmankijärvi, 13 km

Polku kulkee Suomen ja Norjan rajan tuntumassa kohden reitin pohjoista päätepistettä, Pulmankijärven eteläpäätä. Vaelluksen loppusuoralla Pulmankijoki ylitetään siltaa pitkin. (Sillan kunto on tarkistettu kesällä 2018. Sillan ylitysohje on "ylitse yksitellen, 10 metrin välein").

Vaativuus

Sevettijärvi - Pulmanki -vaellusreitti on merkitty ja viitoitettu kohtuullisen hyvin, ja reitin varrella on useita autiotupia sekä yksi tulentekopaikka. Reitti on vaativa, sillä se kulkee laajan ja tiettömän erämaa-alueen halki. Tämä asettaa kulkijalle vaatimuksen erä- ja suunnistustaidoista. Myös pohjoisen tunturialueen arvaamattomat sääolosuhteet on huomioitava.

Maasto

Reitillä on vähän korkeusvaihteluita, ja polku on pääasiassa helppokulkuinen. Reitille osuvat vesistöt ylitetään paikoin siltaa pitkin, paikoin on kahlattava tai ylitettävä uoma venelossilla. Näätämö- ja Pulmankijoella on riippusillat. Reitin pohjoispään maasto on monin paikoin soista, joten sateisena vuodenaikana voi kumisaappaat olla todella tarpeen.

Vaelluksen kestoon vaikuttavat monen muunseikan ohessa kulkijan fyysinen kunto ja sääolosuhteet. Keskimääräisenä etenemisnopeutena maastossa voi pitää noin 3 km tunnissa. Reitin ohjeellinen kulkuaika on 4 - 7 vrk.

Talvikäyttö

Hiihtoreitti on linjattu kulkemaan verraten tasaisessa maastossa ja se on merkitty sinisin puuristein tai muovikepein. Talvivaellus on kuitenkin aina haastava - kiitos vaihtelevien sää- ja lumiolosuhteiden. Vaellusreitin matalat reittimerkinnät jäävät lumen alle, joten kesäreitti ei sovellu talvikäyttöön.

Reittiosuudet

Sevettijärvi - Pulmanki -reitti on jaettavissa osuuksiin autiotupien sijainnin mukaan:

Sevettijärvi - Iisakkijärvi, 19 km
Iisakkijärvi - Huikinvárjohka, 9 km
tai vaihtoehtoisesti Iisakkijärvi - Rousajärvi - Huikinvárjohka, 15 km
Huikinvárjohka - Čárajávri, 12 km
Čárajávri - Čuomasjávri, 11 km
Čuomasjávri - Pulmankijärvi, 13 km

Moottorikelkkailu - Metsähallituksen uraluvat


Pdf 812 kt, (julkaisut.metsa.fi)