Kalajanvuori

Enonniemen kupeessa kohoava Kalajanvuori oli jo 1800-luvulla tunnettu näköalapaikka, jonka laelle kiivettiin ihailemaan länteen Konnevedelle ja itään Hankavedelle avautuvia maisemia. Kansallispuiston mahtavimman mäen korkeus on 211 metriä merenpinnasta ja 77 metriä viereisestä Vuori-Kalajan lammesta.

Kalajanvuori kohoaa korkeuksiin Vuori-Kalajan lammesta. Kuva: Satu Ojala

Kalajanvuorelle johtaa Kalajan kierros (4,6 km), joka lähtee Kalajan pysäköintialueelta. Kalajanvuoren etelärinteen vanhassa metsässä reitin vartta reunustavat korkeuksiin kurottavat jättiläishaavat. Vuori-Kalajan lammen rannassa on tulentekopaikka, kotalaavu ja invakäymälä.

Lanstun karsikko 

Pohjois-Lanstun saaressa kulkija kohtaa kuolleiden karsikon. 1800-luvulla kirkkomatka vei Konnevedeltä Rautalammin emäpitäjään. Saattomatkan keskivaiheilla pysähdyttiin ympäristöstä selvästi erottuvaan Lanstunsalmeen, jossa vainajan nimi ja kuolinaika kaiverrettiin puunrunkoon. Kapea salmi muodosti symbolisen rajan elävien maailman ja tuonpuoleisen välillä. Uskottiin, että kun kummittelemaan lähtevä vainaja näkisi petäjän kyljessä oman nimensä ja ristin, hän ymmärtäisi pysähtyä tälle rajalle. Karsikkopuita on Pohjois-Lanstun kalliorannalla yhä kymmenen, mutta melkein kaikki kaatuivat Asta-myrskyssä vuonna 2010. Eniten kaiverruksia sisältävä karsikkopuu on siirretty Konneveden kotiseutumuseoon.

Karsikkopuuhun kaiverrettiin kirkkomatkalla vainajan kuolinaika. Kuva: Metsähallitus / Tapani Tuovinen

Toussunlinnan kalliomaalaus 

Kansallispuiston kaakkoislaidalla, Hankaveden rannalla kohoavan Toussunlinnan pystysuorasta kallioseinämästä on löydetty yksi Pohjois-Savon harvoista kalliomaalauksista. Ihmishahmoksi ja katkelmallisiksi hirvikuvioiksi tulkitun maalauksen voi nähdä ainoastaan veneestä tai jään päältä. Osan vuotta maalaus on veden alla. Muistathan, että kalliomaalaukset ovat muinaismuistolain mukaan rauhoitettuja.

Tarkkasilmäinen erottaa Toussunlinnan kalliomaalauksesta ihmishahmon ja katkelmallisia hirven kuvia. Kuva: Metsähallitus / Meri-Hilkka Mäkelä

KKäpynänvuoren rinteen veikeäilmeinen ukko on tarkkaillut vesilläliikkujia jo vuosituhansien ajan. Kuva: Metsähallitus / Hannu Rönty äpynän ukko

Käpynänvuoren rinteellä vesilläliikkujia tarkkailee veikeäilmeinen vuorenhaltija. Muikeasti hymyilevä ukko näyttäytyy melojille ja soutelijoille, kun vuoren rinnettä tiirailee sopivasta kulmasta.

Etelä-Konneveden kaakkoisosan jylhät jyrkänteet ja mielikuvitusta ruokkivat kallioleikkaukset tarjoavat vesiretkeilijälle muutakin silmänruokaa. Oman veneen tai kanootin voi laskea vesille Rautalammin Hanhitaipaleen Kalasatamasta.

Konnekoski

Hankaveden ja Etelä-Konneveden yhdistävä Konnekoski sijaitsee puiston koilliskulmalla. Konnekoskella on pituutta 600 m ja sen putouskorkeus on 70 cm. Koski on erityisesti viehekalastajien suosiossa ja koskesta voi narrata muun muassa järvitaimenta ja harjusta. Kalastusluvista lisätietoa saa Rautalammin kunnan sivuilta (rautalampi.fi). Konnekoskessa harjoittelevat myös taiturimaiset vapaamelojat. Talvisin Konnekoski tarjoaa ravintoa lukuisille talvehtiville koskikaroille.
 Konnekosken kuohuissa on mukava kalastella. Kuva: Jouni Lehmonen

Kodanovisen saaristo 

Kodanovisen saaristo, järven kaakkoisosassa, tarjoaa jylhät jyrkänteet ja mielikuvitusta ruokkivat kallioleikkaukset vesiretkeilijöiden silmänruoaksi. Saaristoalue on parhaiten saavutettavissa omalla veneellä tai kanootilla Rautalammin kunnan puolelta Hanhitaipaleen Kalasatamasta.
Melontaa Kodanovisella ilta-auringossa. Kuva: Jouni Lehmonen
 Säiden salliessa Kodanovisella voi retkiluistella. Kuva: Pekka Teivaanmäki