Ajankohtaista Ylä-Lapin luontokeskuksessa

Johan Nuorgam - saamelaisten kulttuurilähettiläs

27.3.2018 10:00 - 6.1.2019 17:00
Inari Ylä-Lapin luontokeskus

Saamelaismuseon Siidan 20-vuotisjuhlavuoden näyttely kertoo Johan Nuorgamista. Iijärveläinen Johan Nuorgam (1910-1978) oli saamelaisuuden varhainen kulttuurilähettiläs. Hän oli perinteentuntija ja kielimies, jota monet tutkijat käyttivät lähteenään. Hän toimi 1930-luvulla Kansallismuseon Seurasaaren ulkomuseon oppaana, joka itsekin keräsi esineistöä. Hänestä tuli toimittaja, poliitikko ja kulttuurimies, joka 1950-luvun lopulla perusti Inarin saamelaismuseon.Kuva: Siidan kuva-arkisto

Johan Nuorgam – saamelaisten kulttuurilähettiläs -näyttely käy läpi Nuorgamin elämän värikkäät vaiheet niin sanoin, kuvin kuin esineinkin. Sen ytimenä on Nuorgamin 1930-luvulla keräämä harvinaislaatuinen esineistö, joka on samalla ensimmäinen Kansallismuseon Saamelaismuseolle palauttama esinekokonaisuus. Nuorgamin elämää kuvaavat valokuvat, äänitteet ja lehtileikkeet piirtävät yllättävän kuvan saamelaismiehen verkostoista niin suomalaisessa kuin saamelaisessakin yhteiskunnassa.

Nuorgam ehti toimia Sabmelaš-lehden avustajana ja päätoimittajana, saamelaisradion perustajana sekä suomen- ja saamenkielisen Tunturisanomat-lehden toimittajana. Hänen tietämyksensä näkyy T. I. Itkosen jättimäisessä Suomen lappalaiset -kirjassa, ja hänen tarinoitaan saadaan kuulla näyttelyssä niin saameksi kuin suomeksikin. Näyttely kuvaa myös Nuorgamin merkitystä Inarin saamelaismuseon ideoijana ja toteuttajana, joka museoajattelussaan oli aikaansa edellä.

Näyttelyn tuottaa Saamelaismuseo Siida.

Lisätietoa

Ylä-Lapin luontokeskus Siida
Saamelaismuseo Siida (www.siida.fi)


Saamelaisnaisen päähine

19.3.2018 13:00 - 31.12.2018 17:00
Inari Ylä-Lapin luontokeskus

Saamelaismuseo Siida esittelee vuoden 2018 aikana kuusi erilaista naisten päähinettä kokoelmistaan. Aikaisemmin saamelaisnaiset peittivät päänsä liikkuessaan kodin ulkopuolella. Jos ei haluttu pitää päähinettä, pään peittona oli ainakin huivi. Erityisen tärkeätä pään peittäminen oli kirkossa ja kirkkomatkoilla. Saamelaista päähinettä naiset käyttivät vielä senkin jälkeen, kun muuten olivat siirtyneet käyttämään länsimaisia vaatteita. Vieläkin monet vanhimman sukupolven Saamelaisnaisen päähine. Kuva: Saamelaismuseon kuvatsaamelaisnaisista käyttävät perinteistä päähinettä päivittäin.

Suomen saamelaisalueella voidaan erottaa viisi pukuperinnealuetta, joilla on myös omat päähinemallinsa. Perinnealueiden sisällä on lisäksi vaihtelua suvuittain ja alueittain. Saamelaisen käyttämän puvun määrittää kuitenkin hänen oma ja sukunsa perinne, ei asuinpaikka. Suomen saamelaisalueella yleisin naisen päähine on punainen hilkkamainen verkapäähine, joka on koristettu alueen ja suvun tapojen mukaan reunapitsillä sekä koriste- ja silkkinauhoin.
Saamelaisnaisen päähine. Kuva: Saamelaismuseon kuvat
Suomen saamelaisista omanlainen päähineperinne on kolttasaamelaisilla, joiden perinteessä tytöllä, vaimolla ja leskellä on oma päähinemallinsa. Päähineet ommellaan punaisesta verasta ja koristetaan helmikoristein.

Verkalakkien lisäksi talvella käytetään erilaisia turkislakkeja. Hienoin materiaali turkislakkeihin on hauras poronvasannahka. Vasannahan lisäksi turkispäähineitä ommellaan ketun-, hylkeen-, kaniinin- ja kilinnahkasta ja poron koipinahkasta. Turkispäähineiden muodossa on eroja eri alueiden välillä, esimerkiksi länsipuolella päähineet ovat pyöreämmän muotoisia. Turkispäähineet koristetaan verkatupsuin, jota Enontekiön alueella usein koristetaan koristenauhoin. Inarinsaamelaisten päähineissä tupsujen väri on tavallisesti punainen ja vihreä.

Lisätietoa

Ylä-Lapin luontokeskus Siida
Saamelaismuseo Siida (www.siida.fi)