Pyhä-Luoston kesä- ja talvireitti

5.10.2020
Suosittelemme kasvomaskia käytettäväksi luontokeskus Naavan sisätiloissa, sekä kansallispuiston taukopaikoilla aina, kun turvavälejä ei ole mahdollista noudattaa.

Luosto–Pyhä, kesäreitti n. 30 km

  • Luostonportti - Pyhälampi 9 km

Luostonportilta lähdetään helppokulkuista, sorastettua polkua pitkin kohti etelää. Retken alkuverryttelynä reitti kiemurtelee harvapuustoisessa kangasmetsässä puolentoista kilometrin matkan Ukko-Luoston portaiden juurelle. Tästä alkaa jyrkkä nousu, kun 575 porrasta vievät kulkijan kohti tunturin lakea. Portaiden yläpäästä reitti nousee vielä sorastettua polkua pitkin Ukko-Luoston huipulle, jossa maamerkkinä näkyy säähavaintoasema. Juuri ennen korkeinta kohtaa on opaste näköalapaikalle, muutaman kymmenen metriä reitiltä sivuun. Täältä avautuu upea maisema kohti Pyhänlatva-aapaa. Näköalapaikalla on myös penkit ja pöytä evästauon pitämistä varten. Ukko-Luoston laelta, säähavaintoaseman takaa reittimerkinnät jatkuvat alas rakkakivikkoista kaakkoisrinnettä kohti Lampivaaraa. Reitti kulkee Pikku-Luoston laen kautta.


Lampivaaraan saavuttaessa voi pitää evästauon pihapiirin laavulla. Lampivaarassa on myös mahdollista vierailla Ametistikaivoksella (ametistikaivos.fi) tai nauttia munkkikahvit Lampivaaran kahviossa (ametistikaivos.fi)

Lampivaarasta polku johdattaa kauniissa mäntyvaltaisessa metsämaastossa leppoisasti laskeutuen kohti Pyhälammen taukopaikkaa, josta löytyy Pyhälammen päivätupa sekä laavu tulentekopaikkoineen. Pyhäjoesta voi täyttää vesivarastot, muista keittää luonnonvesi. Taukopaikka soveltuu hyvin myös yön yli leiriytymiseen, teltalle löytyy paikkoja.

 

  • Pyhälampi - Kapusta 8 km / Huttuloma 12,5 km

Pyhälammelta reitti jatkuu Latvavaaran kivikkoisen laen kautta Porontahtoman laavulle, joka sijoittuu suojaiseen notkelmaan. Laavulta seuraavan puolentoista kilometrin matkan reitti seuraa maastopyöräreittinä sulan maan aikaan toimivaa latupohjaa Kapustan päivätuvalle. Tuvan pihapiirissä on tulentekopaikka, jolta voi ihailla ympäröivää vanhaa kuusikkoa tai Kapustan rinteen komeaa rakkakivikkoa. 

Kapustalta laskeudutaan hieman alemmas tunturien väliseen notkelmaan ja lähdetään nousemaan Huttutunturin kautta viiden kilometrin matka Huttulomaan, kuruun Huttutunturin ja Peurakeron välissä. Huttuloman autiotuvan pihapiirissä retkeilijää odottaa nuotiopaikka ja grillikota. Tässä autiotuvassa voi myös yöpyä, mutta taukopaikka on suosittu, joten oma teltta tai muu majoite on syytä olla mukana. Muistathan, että ensimmäiseksi tuvalle tullut antaa aina tilaa viimeiselle saapujalle. Autiotuvan takana on vedenottopiste, mutta kuivina aikoina on mahdollista, ettei vettä ole lainkaan. Vesi on keitettävä ennen juomista.

Vaihtoehtoinen yösija sekä varma vedenottopaikka löytyvät reilun kilometrin piston päästä Huttujärveltä, jonne pääsee Kapustan päivätuvalta myös suoraan (n. 4,6 km) Huttutunturin itäpuolta kulkevaa latupohjaa pitkin. Huttujärven rannalla sijaitsee vuokratupa saunoineen. Tuvan pihapiiristä löytyy tulentekopaikka ja talousvesikaivo, jotka ovat kaikkien retkeilijöiden käytettävissä. Tuvan voi varata Pyhä-Luoston luontokeskus Naavasta tai Eräluvat-verkkokaupasta. Huttukaira on Pyhä-Luoston haltijan ja suojelijan, Huttu-Ukon, kotitannerta. Tarinan mukaan Huttu-Ukko on niin kookas, että muuan suksilla liikkunut oli huomaamattaan hiihdellyt tämän jalkojen välistä!

Kaksi retkeilijää ja hihnassa kulkeva koira polulla syksyisessä, auringonpaisteisessa metsässä.

  • Huttuloma - Pyhä 12 km

Hyvin levätyn yön jälkeen lähdetään nousemaan loivaa rinnettä kohti Pyhän tunturiketjun viittä keroa. Kerot ovat nimeltään lännestä itään Peurakero, Laakakero, Noitatunturi, Ukonhattu ja Kultakero. Maasto on todella komeaa tunturiylänköä ja rakkakivikkoa; pieniä suolämpäreitäkin rinteiltä löytyy ja ajoittain saattaa kuulla kapustarinnan haikeaa vihellystä. Upeat maisemat kaukaisuudessa, kuten Mairivaara, Pyhäjärven taustalla komeileva Soutaja-tunturi sekä ympäröivien metsien ja aapasoiden kudelma koskettavat kulkijan sisintä.


Annikinlammella (reilut 4 km Huttulomasta) reitille yhtyy Noitatunturin reitti. Tätä vihreillä neliöillä merkittyä reittiä pitkin on mahdollisuus tehdä noin kilometrin mittainen pisto alueen korkeimman huipun, 541 metrin korkeuteen kurkottavan Noitatunturin laelle ja takaisin. 
Annikinlammelta kohti Karhunjuomalampea reitti viettää hiljalleen alaspäin, piipahtaen välillä lehtomaisilla paikoilla. Puolentoista kilometrin matkan jälkeen vaeltaja saapuu Karhunjuomalammen päivätuvalle. Täältä löytyy myös laavu ja puolikota, joissa voi tulistella. Karhunjuomalammesta voi ottaa vettä (jälleen on muistettava keittäminen ennen juomista), mutta lammessa eivät saa uida tai peseytyä ihmiset eivätkä koirat. 

Karhunjuomalammelta edetään Uhriharjulle, jonka näköalapaikalta voi ihailla lähes kohtisuoraan jalkojen alta avautuvaa Karhukurua. Huomaathan, että Uhriharjulla liikutaan muinaismuistoalueella, jota varjellaan kulumiselta ohjaamalla kulkijat merkitylle reitille - se vie kyllä komeimmille näköalapaikoille.

Uhriharjulta laskeudutaan yli 400-askelmaisia portaita jylhään Isokuruun – Suomen syvimpään tunturikuruun. Portaiden alapäässä voi hiljentyä Pyhänkasteenlampea ja Pyhänkasteenputousta ihaillen. Isokurun pohjalla matka jatkuu pitkostettua reittiä. Isokuru on rajoitusaluetta, jossa saa liikkua vain merkityllä reitillä. Isokurun eteläpäässä noustaan portaita ylös Isokurun taukopaikalle, jossa on mahdollisuus kodalla tai laavulla levähtää ja tehdä tulet. Seuraksesi saat melko varmasti Pyhä-Luoston kansallispuiston nimikkolinnun, uteliaan kuukkelin. Kodalta on enää noin kahden kilometrin matka helppoa, sorastettua polkua Isokurunkankaan metsien läpi Pyhä-Luoston luontokeskus Naavaan ja Pyhän matkailukeskukseen.

Huomaa, että kesän syksyn ajan 2021 Isokuru on suljettu reittirakenteiden uusimisen vuoksi! Suljetun osuuden pääset kiertämään Karhunjuomalammen reittiä pitkin Kultakeron pohjoispuolitse.

Hymyilevä, punalettinen retkeilijä rinkka selässään kivikkoiseen maastoon rakennetulla puisella reitillä.

Yliluosto

Mikäli haluaa tehdä pidemmän yhtäjaksoisen vaelluksen, voi Pyhä-Luosto retkeilyreittiin lisätä kansallispuiston pohjoisosassa, Luostonportin ja Käyräsvaaran (valtatie 4:n varressa) välillä kulkevan Yli-Luoston osuuden. Tällöin vaellusmatkaa tulee 17 km lisää. Tämä osuus on kivikkoisuuden ja taukopaikkojen vähäisyyden takia huomattavasti vaativampi kuin perusreitti. Reittimerkintä tällä osuudella ovat punaiset neliöt puissa tai tolpissa.

Reittiosuuden lähtöpiste sijaitsee valtatie 4:n varrella Käyräsvaarassa, 110 km Rovaniemeltä pohjoiseen ja 23 km Sodankylästä etelään, 6 km Pyhä-Luoston tien (962) risteyksestä pohjoisen suuntaan. Lähtöpisteellä on ainoastaan opasteviitta Pyhä-Luosto reitille, ei retkeilyrakenteita eikä pysäköintialuetta. Lähtöpisteen välittömässä läheisyydessä on linja-autopysäkit valtatie 4:n kummallakin puolella. Pyhä-Luostolta ei ole suoraa linja-autoyhteyttä lähtöpisteelle, Rovaniemen ja Pyhä-Luoston väliä kulkevalla SkiBusilla pääsee Torvisen kylään, valtatie 4:n varteen. Siitä pohjoiseen linja-autoyhteyksiä voi etsiä Matkahuollon sivuilta. Haku ei tunnista Käyräsvaaran pysäkkiä, hakuna voi käyttää Askan kylää, joka on Käyräsvaarasta 6 km pohjoiseen. Kätevimmin lähtöpisteelle pääsee taksilla, kyyti kannattaa sopia etukäteen. 
 

  • Käyräsvaara - Luostonloma - Tikkalaavu - Luostonportti 17 km

Alkumatka valtatie 4:n varresta kansallispuiston rajalle kuljetaan yksityismailla. Viitta kohti Pyhä-Luostoa osoittaa metsäautotielle, jota patikoidaan vajaa kilometri, kunnes opaste osoittaa oranssinpunaisilla tolpanpäillä merkitylle polulle kohti Yli-Luostoa. Reitti kulkee tasaisessa maastossa vaihtelevien talousmetsien ja soiden halki Yli-Luoston autiotuvalle, joka on kansallispuiston vanhin tupa. Suo-osuuksilla on pitkospuut, jotka ovat paikoin huonossa kunnossa. Juuri ennen tupaa saavutaan Pyhä-Luoston kansallispuiston alueelle. Yli-Luoston autiotuvan läheisyydessä virtaa puro, josta saa juomavettä. Vesi on keitettävä ennen juomista. Tuvan pihapiirissä voi telttailla.

Autiotuvalta reitti jatkuu jyrkällä nousulla kivikkoiselle Yli-Luoston tunturiharjanteelle, jota pitkin kuljetaan seuraavat 8 km. Maisemat avautuvat välillä kauniisti idässä virtaavalle Kitiselle ja sitä reunustaville soille. Askeleitaan joutuu sovittelemaan kivikkoon ja rinkan kanssa etapille on syytä varata runsaasti aikaa sekä mukaan juomavettä, tällä välillä ei ole vedenottopisteitä. Luostonlomaan laskeudutaan harvassa männikössä. Juuri ennen Luostonloman P-aluetta reitin ja Pyhä-Luoston tien väliin jää pienen pieni lampi. Reitiltä voi tehdä vajaan kilometrin mittaisen piston Luostonojan laavulle, jonka läheltä löytyy myös virtaavaa purovettä keitettäväksi.

Luostonlomasta matkaa voi jatkaa useampaa reittiä. Hieman helpompi vaihtoehto on kulkea latupohjaa pitkin Ukko-Luoston tunturin koillispuolella olevalle Tikkalaavulle, jolla voi yöpyä. Mukavuudenhaluisimmat voivat vielä jatkaa matkaa noin kilometrin verran Luoston keskustaan hotelli- tai mökkimajoitukseen; alueella on tarjolla myös mm. ravintolapalveluita sekä ruokakauppa sivuapteekkeineen. Vaihtoehtoisesti voi kulkea Torvisen majan ohi ja Ukko-Luoston lounaispuolen komeiden vanhojen metsien halki Ukkolaavulle yöpymään. Mahdollista on myös kulkea kauemmas erämaisempiin maisemiin Luoston vaellusluontopolkua pitkin, Yrjölän vuokratuvalle, jonka voi varata yöpymispaikaksi Pyhä-Luoston luontokeskus Naavasta.
 

 

Luosto–Pyhä, talvireitti 35-40 km

Talvisaikaan alueella kulkee murtomaahiihtolatujen verkosto (pyha.fi): osa laduista kiemurtelee kansallispuiston alueella ja osa sen ulkopuolella. Laduista voi rakentaa itselleen sopivia päiväkokonaisuuksia.

Luoston ja Pyhän tunturikeskukset yhdistävät ladut avataan viikolla 7; ennen tätä laduista on käytettävissä ainoastaan rajoitettu määrä. Tämä onkin hyvä ottaa huomioon, mikäli on aikeissa vaeltaa kansallispuiston alueella ja varautua kulkemaan umpihankiosuuksia esimerkiksi lumikengin. Huomioi myös, että Pyhätunturin keroilla ei kulje latuja; väliä HuttolomaPyhä pääsee kuitenkin hiihtämään käyttäen kansallispuiston ulkopuolista latuverkostoa.

Auringonpaisteessa kylpevä luminen suo, jolle ajetulla latu-uralla kaksi hiihtäjää kauempana lähestymässä metsän reunaa. Taustalla tuntureita ja kirkkaansininen taivas.

Pyhä-Luoston luontokeskus Naavasta kannattaa kysellä suunnitteluapua, mikäli olet aikeissa tehdä talvisen vaellusretken kansallispuiston halki.

Tunturikeskusten välillä liikennöi bussi, jonka aikataulut kannattaa aina tarkistaa ennen hiihtoretkelle lähtöä.