Kansallispuiston komeita maisemia

 

Säpin majakkasaari

Säpin majakkasaari (61° 28,73'N, 21° 20,52'E) sijaitsee Eurajoen kunnassa Satakunnan rannikolla Selkämeren äärellä. Saarelle on mantereelta matkaa 5,5 kilometriä. Säppi on luontoarvoiltaan arvokas: 150 hehtaarin kokoisen saaren rehevällä diabaasikallioperällä on muun muassa valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohde ja arvokasta perinnemaisemaa. Saaren merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana on suuri.

Säppi. Kuva: Seppo Keränen

Nykyisen majakan rakentaminen alkoi keväällä 1873. Se rakennettiin Säpin saaren läntiselle rannalle, mereltä Porin satamaan johtavan kulkuväylän varrelle. Majakan korkeus on 28,21 metriä. Majakan lisäksi saarelle rakennettiin talot majakkamestarin, vanhemman majakanvartijan sekä kahden nuoremman majakanvartijan perheille. Nykyään talot on vuokrattu.

Saaren luoteisrannalla on satama, Kruununmöljä. Saarella liikkuessaan tarkkaavainen kävijä voi nähdä arkoja mufloneita, joiden hyvinvointi on ollut Reposaaren Metsästysseura ry:n vastuulla vuodesta 1949 lähtien. Vuodesta 2009 lähtien rantaniittyjen laidunnukseen on osallistunut myös ylämaankarjaa.

Kuuskajaskarin linnake

Kuuskajaskarin entiseltä linnakesaarelta (61°08.2'N, 21°22.2'E) löytyy esimerkiksi neljä armeijan käytöstä poistamaa rannikkotykkiä, kaksi merivalvontatornia, runsaasti juoksuhautoja sekä ampuma-asemia. Nykyisin saari on matkailukäytössä. Saarelta löytyy majoitus-, kahvila- ja ravintolapalvelut sekä kokous- ja saunapalvelut. Kuuskajaskari -polku opastaa saaren historiaan ja geologiaan.  Kuuskajaskarin pääsee kesällä vesibussilla.  Lue lisää saaresta (www.rauma.fi) ja saaren yrittäjän palveluista (www.kuuskajaskari.fi).

Kuuskajaskari. Kuva: Minna Uusiniitty-Kivimäki

 

Kylmäpihlajan majakkasaari  

Kylmäpihlajan majakkasaari (61°08,6'N, 21°18.3'E) sijaitsee noin 10 kilometriä mantereelta aivan avomeren äärellä. Kylmäpihlajan majakka rakennettiin vuonna 1953 ja oli viimeinen miehitetyksi rakennettu majakka. Saari on myös hyvä lintukohde. Tänä päivänä saari on suosittu matkailukohde, erinomaisella ravintola-, kahvila-, sauna- ja majoituspalvelulla. Kesäaikaan Kylmäpihlajalle on säännöllistä vesibussiliikennettä. Retkisataman palvelut ovat veneilijöiden käytettävissä. Lue lisää saaresta (www.rauma.fi) ja saaren yrittäjän palveluista (www.kylmäpihlaja.fi). 
Kylmäpihlajan majakka. Kuva: Anssi Riihiaho

 

Isokari on eteläisen Selkämeren helmi

Kustavin kuntaan kuuluva Isonkarin saari (60° 43,24'N, 21° 01,90'E) sijaitsee eteläisellä Selkämerellä, noin 22 km Uudestakaupungista lounaaseen. Kustavista matkaa tulee noin 20 km. Isokari on keidas keskellä merta. Saarella on kallio- ja kivikkorantojen lisäksi reheviä lehtoja, kuivia ketoja ja suoniittyjä. Saaren luonto onkin hyvin monipuolinen niin kasvistoltaan kuin eläimistöltään. Vanha asutus ja etenkin laidunnus ja siihen liittynyt talvirehun keräys on osaltaan monipuolistanut muutoin hyvinkin luonnontilaisen saaren kasvistoa. Isostakarista on löydetty peräti 380 eri kasvilajia.

Isokarin majakanvartijan talo. Kuva: Jouko Högmander

Isokari tunnetaan majakasta, joka valmistui Venäjän tsaari Nikolai I:n hallituskaudella vuonna 1833. Sen suunnittelu aloitettiin jo 1800-luvun alussa Napoleonin sotien jälkeen, jolloin Suomi siirtyi Venäjän vallan alle. Pohjanlahdella kuljettiin aiemmin pääasiassa Ruotsin rannikolla kulkevaa väylää pitkin, mutta Venäjä halusi kulkuyhteyden myös Pohjanlahden Suomen puolelle. Isokari on Suomen toiseksi korkein majakka (49,4 m).

Majakan henkilökunnan lisäksi saarta on aikoinaan asuttanut luotsiaseman miehistö. Nykyään osa rakennuksista on vuokrattu kesäasukkaille.

Saarelle on matkailutoimintaa ja kesäisin majakkaan pääsee tutustumaan oppaan johdolla.  Isonkarin majakkasaarelle pääsee joko omalla veneellä tai kesäisin yhteysaluksella Uudestakaupungista. Lue lisää kuljetuksista ja saaren yrittäjän palveluista (www.isokari.fi. 

Katanpää – vankien, varusmiesten ja veneilijöiden saari

Katanpään linnakkeessa (60° 36.86N, 21°10.77'E) on aikojen kuluessa vierailtu enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti. Sieltä on pystytty valvomaan kaikkia kolmea Saaristomeren halki kulkevaa rannikkoväylää ja siksi tsaari Nikolai II rakennutti saarelle linnakkeen 1910-luvulla, pohjoisimmaksi osaksi niin kutsuttua Pietari Suuren linnoitusketjua. Tuolloin Amurin ja Mantsurian alueelta tuomat vangit junttasivat saarelle kaksi kilometriä huolellisesti tehtyä mukulakivitietä.  Itsenäistymisen jälkeen, 1930-luvulla suomalaiset vangit puolestaan louhivat katukiviä ja kunnostivat kasarmin rakennuksia. Katanpää toimi vartiolinnakkeena 1955-1999. 
 
Vaikka Katanpäällä ei enää ole sotilaallista merkitystä, se on kulttuurihistoriallisesti arvokas nähtävyys ja veneilijöiden arvostama satama. Kesäisin saarelle pääsee yhteysaluksella sekä Uudestakaupungista että Kustavista. Katanpää on Selkämeren kansallispuiston eteläisin käyntikohde. Lue lisää saaresta ja saaren yrittäjän palveluista (www.katanpaa.fi).
Katanpään vierassatama.

Kansallispuiston läheisyydessä

  • Ouraluodon luotsiasemalle pääsee kesäisin yhteysaluksella (www.merikarvia.fi).
  • Preiviikinlahden ympärillä on lukuisia tornia ja lavoja lintujen havainnointiin: Sannannokka, Hathuru, Isosanta (2),Yyterin lietteet, Huhtala, Langoura, Leveäkari, Eteläranta, Kaarluoto (2) ja Ooviiki. Huhtalan, Langouran ja Leveäkarin tornit sijaitsevat kansallispuistossa. Torneista ja lavoista moni sijaitsee Lietteiden kävelyreitin (8 km) varrella.Tornien ja lavojen läheisyyteen pääsee autolla. Lisätietoa ja tarkemmat ajo-ohjeet (www.pori.fi).
  • Eurajoen Kaunissaari on suosittu käyntikohde kesäiseen aikaan. Lisätietoa (www.eurajoki.fi).
  • Rauman saariston retkeilysaarien palveluista, kuten Nurmeksen ja Reksaaren yhteysliikenteestä lisätietoja Rauman matkailun sivuilta (www.rauma.fi).