UKK-reitti on valtakunnallinen retkeilyreitti halki Suomen. Reitti kulkee myös Sallan ja Savukosken kuntien halki. Tuntsan erämaan halki kulkeva UKK-reitti on kuvattu väliltä Naruska - Tulppio (112 km), josta Tuntsan erämaan alueella reitistä kulkee 21 km. UKK-reitti välillä Naruska - Tulppio on erämainen retkeilyreitti, joka kulkee läpi jylhien maisemien kavuten välillä tuntureiden huipulle ja toisaalta seuraillen välillä alavammissa maastoissa Naruskajoen vartta.

Sorsatunturi. Kuva: Markku Pirttimaa

UKK-reitin vaativuus

UKK-reitistä voi kulkea lyhyitä osuuksia melko kokematonkin vaeltaja, kun valitsee suhteellisen helpossa maastossa kulkevan ja hyvin merkityn reittiosuuden. Pitempää vaellusta suunnittelevalla on kuitenkin syytä olla hallussa suunnistustaidot ja kohtuullinen kunto, sillä paikoin reitin varrella on jyrkkiä nousuja. UKK-reitti on tarkoitettu kesäretkeilyreitiksi. Vaikka reitin varrella on pitkospuita kosteimpien paikkojen yli, on retkelle syytä varata vettä pitävät jalkineet. Reittiin ei kuitenkaan sisälly jokien ylityksiä kahlaamalla, vaan kaikissa vesistöjen ylityspaikoissa on sillat. Reitti ei sovellu liikuntaesteisille.

Retken lähtöpisteet

  • Etelästä lähdettäessä UKK-reitille pääsee esimerkiksi Naruskan kylästä, jossa UKK-reitti kulkee Tuntsaan vievää tietä pitkin.
  • Reitin voi myös kulkea pohjoisesta etelään, jolloin lähtöpaikkana toimii Tulppio.
  • Ajo-ohjeet lähtöpisteisiin
  • Muita mahdollisia lähtöpisteitä reitille:
    • Tuntsan kylä
    • Auermavaarankuusikko, jossa UKK-reitti ylittää Tuntsan tien
    • Tuntsan Pub
    • Naruskan tammi (Naruskajärven eteläpuolella)

Reittiosuudet

  • Naruska - Karhutunturi 5 km
  • Karhutunturi - Naruskan tammi 34 km
  • Naruskan tammi - Sorsatunturi 16 km
  • Sorsatunturi - Takkaselkä 10 km
  • Takkaselkä - Juntterivaara 13 km
  • Juntterivaara - Härkätunturi 18 km
  • Härkätunturi - Tulppio 16 km

Reittimerkintä

Reitti on merkitty maastoon pääosin oranssinpunaisilla värimerkeillä. Karhutunturin ympäri kiertävä osuus on merkitty sinisellä.

Yhteys muihin reitteihin

Reitinosat

Naruska - Karhutunturi 5 km

Naruskan kylän kohdalla UKK-reitti kulkee Tuntsan tietä pitkin. UKK-reitille ei ole varsinaista lähtöpaikkaa ja pysäköintialuetta, mutta auton voi pysäköidä sopivan leveään kohtaan tien varteen. Siekakönkään kohdalta metsäautotie kääntyy vasemmalle Naruskajoen ylittävälle sillalle. UKK-reitti kulkee metsäautotietä pitkin joen länsipuolella Karhutunturin juurelle. Karhutunturin juurelta voi poiketa Karhutunturin päälle ja Karhutunturin kodalle, jonne on matkaa UKK-reitiltä 2 km.

Siekavaaran ja Karhutunturin välistä kulki lappalaisten kauppareitti. Se tuli Saijan suunnasta ja meni yli Naruskan itään Saukko-ojan vartta Saukkojärvelle. Sieltä polku kulki Tenniön latvoille, josta se eteni Sankarijoen kautta Puitsitunturin itäpuolitse Venäjän Hirvasjärvelle. Lappalaiset kuljettivat kauppareitillään jauhoja ja metsänriistaa, joista osa päätyi Kemiin saakka.

Karhutunturi - Naruskan tammi 34 km

Karhutunturin kodalla voi levähtää ja sieltä voi poiketa polkua pitkin tunturin huipulle. Tunturin päällä on vanha palovartijan maja. Majalle nousee vanha puhelinlinja, josta on siellä täällä jäljellä merkkejä.

UKK-reitti jatkuu tietä pitkin alamäkeen Naruskajokilaaksoon ja laaksosta pohjoiseen Naruskajokea seuraillen Saukkosuunvaaran rinteen alla. Polku laskeutuu vielä lähemmäksi Naruskajokivartta, jossa tulee Haltin kodalle.

  • Kota on rakennettu sodan aikaiselle lentokentälle. Kiitoradalta ei löydy yhtään kantoa! Alueen bunkkerikumpu lentokenttineen oli saksalaisten käytössä toisen maailmansodan aikana. Tukikohta toimi eteentyönnettynä erämaan kenttävartiona. Vartiolta oli puhelinlinja lähimpään kylään Salla - Saija -tien varteen. Kylästä myös tulee vanha, osin vielä näkyvissä oleva polku, joka nousee jokivarresta bunkkerikummulle ja päättyy UKK-retkeilyreitille.

Haltin kota on aivan Naruskajoen partaalla. Kodalta reitti seuraakin ensin Naruskajokea ja sitten siitä erkanevaa Alimmaista Suoltijokea aina Suoltijoen alatammelle saakka, missä se ylittää joen. Polku kiemurtelee kuivaa kangasta pitkin määrätietoisesti takaisin Naruskajoen varteen. Kohta kuuluukin kosken kohina ja vastaan tulee Pystökosken kota.

Reitti jatkuu Pystökoskelta edelleen jokea seuraten pohjoiseen. Naruskajokivarressa kasvaa enimmäkseen mäntymetsiä ja UKK-retkeilyreitti kulkee kuivilla hiekka- ja soraharjanteilla. Kalamies voi kokeilla onneaan, ja jos onni on myötä, voi seuraavalla taukopaikalla keittää kalakeiton.

Pystökoskelta on Ministerikodalle matkaa noin 11 km. Ennen Ministerikotaa polku kulkee korkealla jokitörmällä suurten aihkien katveessa. Ministerikodan ympäristö on kuivaa harju- ja kumpumaastoa. Kota on saanut nimensä ministerivierailusta kota-alueelle.

Matkaa Ministerikodalta Naruskan tammelle on vain noin neljä kilometriä. Tammella voi levähtää joen partaalla keittokatoksessa. Kalaonnea kannattaa kokeilla tammen vuolaassa koskessa. Naruskan tammi on Naruskajoessa oleva vanha uiton aikainen patolaite, jonka avulla Naruskajärven pintaa nostettiin.

Teltta Sorsatunturin laella. Kuva: Markku Pirttimaa


Naruskan tammi - Sorsatunturi 16 km

UKK-retkeilyreitti kulkee tammelta ensin Tuntsan tietä pitkin 3 km etelään. Sitten reitti erkanee vasemmalle kohti itää ja kulkee Sorsajokea seuraillen aina Sorsatunturin juurelle saakka. UKK-reitti ei nouse Sorsatunturin päälle, mutta sinne on mahdollista poiketa moottorikelkkareitin merkkejä seuraten. Sorsatunturin paikoin rakkainen rinne on rankka nousta, mutta yli kahden kilometrin pituinen kiipeäminen palkitaan huipulla, jossa hieno tunturi- ja vaaramaisema avautuu ympärillä. Tenniöjoen latva kiemurtelee alhaalla tunturin takana erottaen kaksi valtakuntaa toisistaan. Valtakunnan raja halkoo tunturin rinnettä vaaleana juovana etäämpänä oikealla. Tenniöjärven selkävedet kimaltelevat kaakossa Venäjän puolella.

Alas voi palata moottorikelkkareittiä Sorsatunturin laelta koilliseen. Moottorikelkkareitti vie Sorsan kodalle, josta pääsee taas takaisin UKK-reitille. Varsinainen UKK-reitti kiertää Sorsatunturin alarinnettä Sorsan kodalle.

Sorsatunturi - Takkaselkä 10 km

Sorsan kodalta UKK-reitti jatkuu Kaunisoivan itäpuolista alarinnettä ja kaartaa sitten oikealle kohti Jäkälätunturia ja nousee sen päälle. Tunturin ylärinne ja lakimaat ovat silmiinpistävän tasaisia ja lähes rakattomia jäkäläkankaita. Reitti kiertää Jäkälätunturin ja Takkaselkätunturin välisen kurun vasemmalta puolen ja lähtee sitten nousemaan Takkaselkätunturin päällä odottavalle Takkaselän varaustuvalle.

Takkaselkä - Juntterivaara 13 km

Tuntureiden välinen selänne on kuusimetsän peitossa. Kuusikkoa on yli kahden kilometrin matkalla, kunnes reitti tapaa avoimen paloalueen. UKK-retkeilyreitti haarautuu seuraavan tunturin, Kuskoivan länsirinteellä länteen kohti Pirunkirkkoa ja pohjoiseen Tuntsalle.

  • Pirunkirkon reittivaihtoehto 13 km: Risteyksestä on Pirunkirkkoon matkaa neljä kilometriä. Pirunkirkon erikoiset kalliot kohoavat maastosta ja ovat luonnonnähtävyys. Pirunkirkon jälkeen reitti ylittää Naruska - Tuntsa -tien ja matka jatkuu kohti Juntterivaaraa. Tämän osuuden voi myös kulkea vaihtoehtoisesti pidempää reittiä Tuntsan kautta.
  • Tuntsan reittivaihtoehto 21 km: Tuntsan suuntaan reitti kulkee Kuskoivan länsirinnettä Nuoluskurun kodalle. Kodalta pääsee ylänkömaiden yli Nuolusoivan reunaa Aitto-ojan varteen. Reitti kulkee ojaa myötäillen vanhaa tienpohjaa pitkin sillalle, joka vie Ylimmäisen Nuolusojan yli Tuntsan tielle. Ennen Ylimmäistä Nuolusojaa on tulentekopaikka. Tuntsajoen varrella on keittokatos, jonne pääsee Tuntsan tietä pitkin, noin 350 m kohdasta, josta UKK-reitti tulee tielle. UKK-reitti jatkuu Tuntsan tietä pitkin Saihoselkään ja sieltä Juntterivaaraan.

UKK-reitin yllä mainitut reittivaihtoehdot yhtyvät jälleen Juntterivaaran pohjoispuolella.

Kuskoiva. Kuva: Markku Pirttimaa


Juntterivaara - Härkätunturi 18 km

Juntterivaarasta alkavat laajat kuusivaltaiset vaara- ja selännemaat. Tältä vedenjakajaseudulta saavat Värriöjoki ja Tuntsajoki alkunsa. Juntterista länteen, Saihoselän harjanteella on säästynyt kuusien puristuksessa muutamia mäntyjäkin. Kuivimmilla kankailla männyt ovat kasvaneet suuriksi aihkeiksi.

Juntterivaaran jälkeen alkaa Tuntsan erämaa-alue. Metsä muuttuu kuusikoksi ennen Murhahaaraa, vain muutama petäjä seisoo lumen runtelemana uhmakkaasti tässä kuusten ja rakkakivikon karussa valtakunnassa. Murhahaaranaavan laidalla sijaitsee Murhahaaran autiotupa, jossa voi levähtää pidempään ja kerätä voimia seuraavaa etappia varten.

UKK-retkeilyreitti jatkuu Murhahaarasta yhä syvemmälle koskemattomaan kairaan. Kiviset ylänkömaat ja tunturit hallitsevat maisemaa. Värriötunturin pitkä selänne kumpuilee oikealla pohjoisessa. Siellä on myös Värriön luonnonpuisto. Matala kuusi kasvaa rinteillä harvassa, vain ojavarsilla ja korvissa puut saavat lisää pituutta. Koivuja kasvaa kaikkialla, niitä on myös paljon pökkelöityneenä tunturimittarituhojen jäljiltä.

Seudulla on myös erikoisia laajoja aukeita aloja, joissa kasvaa harvakseltaan kuusia ja koivuja. Katajaa on runsaasti ja kaikki vapaana oleva kasvualusta on täynnä pieniä kuusen taimia. Siellä on myös Sallan ylänkömaille tyypillisiä "alas laskeutuneita paljakoita", joista voi löytää tunturikasvejakin.

Kun laskeudut rakkaisesta Värriötunturinmurustasta, edessäsi aukeaa Värriönlatva-aapa pitkospuineen. Taajahko kuusikko kosteine painanteineen saattelee kulkijan lopulta Härkätunturin autio- ja varaustuvalle. Komeasta kämpästä löytyy tilaa suurellekin seurueelle ja matkan rasitukset voi kylpeä pois saunassa.

Härkätunturi - Tulppio 16 km

Härkätunturista UKK-retkeilyreitti jatkuu Savukoskelle Tulppioon. Reitin varrella voi levähtää Saijanojanlatvan tulentekopaikalla.

Tulppiosta UKK-reittiä voi halutessaan jatkaa vielä eteenpäin aina Nuorttin retkeilyreitille saakka (noin 12 km). UKK-reitti saapuu Haukijärvenojan pysäköintialueelle, josta Nuorttin retkeilyreitti alkaa.