Esihistoriasta vain vähän tietoa

Laavuruoteet ja revontulet. Kuva: Markus SirkkaTarvantovaaran erämaa-alueella ei ole tehty juuri lainkaan arkeologisia tutkimuksia, kuten muinaisjäännösten inventointia tai kaivaustutkimuksia. Alueelta on toistaiseksi luetteloitu vain kolme kiinteää muinaisjäännöstä historialliselta ajalta. On kuitenkin mahdollista, että alueella on ollut metsästystä ja kalastusta jo esihistoriallisella ajanjaksolla. Tarvantovaaran erämaa-alueesta itään sijaitsevalta Pöyrisjärven erämaa-alueelta on tehty runsaasti löydöksiä kivikautisista asuinpaikoista ja pyyntikuopista.

Varhaisimmat elinkeinot

Tarvantovaaran erämaa-alue sijaitsee vanhan Suonttavaaran lapinkylän alueella. Alueen varhaisin kulttuuri oli pyyntikulttuuria. Peurojen ja turkiseläinten metsästyksen lisäksi toimeentuloa saatiin linnustamalla ja kalastamalla sekä keräilytaloudella. Riista ja kala olivat ensisijaisia ravinnonlähteitä, mutta niiden lisäksi syötiin myös erilaisia kasveja. Vielä nykyisinkin Tarvantovaaran erämaa on paikallisten ihmisten suosima metsästys- ja kalastusalue. Alueella on harjoitettu ammattimaista kalastusta näihin päiviin asti ja myös poronhoito on tärkeä elinkeino. Marjastuksesta alueen lähistöllä asuvat saavat tarpeellista lisätuloa.

Struven ketju

Tarvantovaaran erämaassa, Stuorrahanoaivin huipulla sijaitsee yksi Suomen kuudesta Unescon maailmanperintökohteena suojellusta Struven ketjun (www.maanmittauslaitos.fi) pisteestä. Ensimmäisen kerran piste merkittiin vaaran laelle vuonna 1850 ja toisen kerran pari vuotta myöhemmin. Molemmat pisteet on merkitty kiveen kaiverretuilla risteillä.

Kolmiomittaustorni Stuorrahanoaivilla. Kuva: Markus Sirkka

Saksalaissyntyinen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struve selvitti maapallon muotoa ja kokoa kolmiomittauksilla 1800-luvulla. Kolmioketju nimettiin Struven ketjuksi ja se muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä. 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti merkittävintä kolmiomittauspistettä hyväksyttiin vuonna 2005 Unescon maailmanperintöluetteloon.

Lue lisää Struven ketjusta ja maanmittauksen historiasta (www.karttakaaro.fi) sekä muista Suomen maailmanperintökohteista. Suomi on hyväksytty vuonna 2013 Unescon maailmanperintökomitean jäseneksi.