Ivalojokea pidetään eräänä maamme hienoimmista melontareiteistä. Joki on sopivan vaikea ja koskinen. Sitä ympäröivät maisemat ovat jylhät ja erämaiset. Melontareitti soveltuu myös aloitteleville melojille, varsinkin tulva-aikojen ulkopuolella. Suositeltavin melontaosuus (70 km) on Kutturasta Ivaloon.

Ivalojoen suistoa. Kuva: Hanna Ylitalo

Ivalojoki on kultahistoriallisesti mielenkiintoista aluetta. Reitin nähtävyyksiä ovat Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationi ja Ritakoski. Ivalojoen Kultalan museoalueella voi tutustua viime vuosisadan aikaiseen kullanhuuhdontaperin-teeseen sekä muualla Ivalojoen alueella nykypäivän kullanhuuhdontaan.

Reittiselostus

Ivalojoki on matala, vähävetinen ja kivikkoinen. Se on kuitenkin laskukelpoinen koko kesän ajan. Kaikissa koskissa Toloskoskeen asti on varauduttava väistämään vedenalaisia kiviä. Reittiselosteesta puuttuu joitakin nivoja, mutta melonnan kannalta niissä ei reittiseloste ole tarpeen. Reittiseloste kattaa Ivalojoesta välin Kuttura - Ivalo, jonka pituus on 70 km ja korkeusero 82,5 m. Keskimääräinen kaltevuuskulma on 1: 848 m. Laskureitti suositellaan tutkittavaksi ennen laskua Saarnikönkäässä ja Toloskoskessa.

Koskien korkeudet ja pituudet sekä osa nimistä perustuvat Vesihallituksen hydrografisen toimiston Ivalojoen pituusprofiiliin. Väyläohjeet perustuvat erityisesti kesä - heinäkuussa 1984 tehtyihin tutkimuksiin, jolloin veden korkeus oli lähinnä keskiveden korkeudessa. Vaaitusaika oli heinä - elokuu 1957. Koskien luokitus vaihtelee välillä I - III. Reittiselostetta seurattaessa on muistettava, että matalan veden ja erityisesti tulvan aikana reitin kosket, nivat ja osa suvannoistakin ovat täysin eri muotoisia.

Reittiosuudet

  • Kuttura
  • Porttiniva 350 / 1,4 m, 1:250, 3 km
  • Porttikoski 1400 / 5,3 m, 1:264, 4 km
  • Timanttiköngäs 900 / 2,4 m, 1:375, 5,5 km
  • Väänäsenniva 700 / 1,6 m, 1:437, 7 km
  • Möllärinkoski 550 / 1,4 m, 1:393, 8 km
  • Saarnaköngäs 700 / 3,5 m, 1:200, 9 km
  • Surmaköngäs 50 / 2,0 m, 1:250, 10 km
  • Penttilänkoski 900 / 3,7 m, 1:243, 12 km
  • Appisköngäs 250 / 0,7 m, 1:357, 13,5 km
  • Korhosenkoski 1250 / 8,4 m, 1:148, 15 km
  • Saunakoski 150 / 0,8 m, 1:187, 17 km
  • Kultalankoski 350 / 2,5 m, 1:140, 18 km
  • Kolmosenkoski 350 / 1,3 m, 1:269, 19 km
  • Rovaniemenkoski 200 / 0,8 m, 1:250, 20 km
  • Björklundinkoski 500 / 2,0 m, 1:250, 21 km
  • Grönholmankoski 800 / 3,8 m, 1:210, 22 km
  • Merimiestenkoski 200 / 1,0 m, 1:200, 23 km
  • Sotajoenkoski 700 / 2,4 m, 1:292, 24 km
  • Sotajoenniva 500 / 0,5 m, 1:1000, 26 km
  • Ritakoski 1400 / 6,5 m, 1:215, 27,5 km
    • ylä 600 / 3,2 m, 1:187
    • ala 350 / 2,4 m, 1:145
  • Kuivaniva 600 / 2,4 m, 1:250, 31,5 km
  • Pelsinniva 150 / 0,8 m, 1:187, 33,5 km
  • Hammasniva 350 / 0,9 m, 1:389, 34,5 km
  • Härkäniva 750 / 1,9 m, 1:395, 38 km
  • Hetanniva 600 / 1,4 m, 1:428, 39 km
  • Toloskoski 850 / 4,6 m, 1:185, 43,5 km
    • ylä 200 / 1,2 m, 1:167
    • ala 250 / 3,1 m, 1:81
  • Lappispola 200 / 0,4 m, 1:500, 49 km
  • Pajakoski 650 / 2,0 m, 1:325, 51km
  • Alaniva 700 / 2,2 m, 1:312, 53 km
  • Ivalo 70km

Kuttura

  • Jokivarressa on tasanne, josta kanootit saa helposti veteen. Kutturan kohdalla Pirttinivassa joen virtaus on rauhallista ja joki on Ivalojoelle tyypillisen matala. Pirttinivaa seuraa n. 2 km pitkä rauhallinen osuus, missä on hyvä ottaa tuntumaa Ivalojoen melontaan.

Porttiniva, 350 / 1,4 m, 1:250, 3 km

  • Ajoväylä on keskellä jokea.

Porttikoski, 1400 / 5,3 m, 1:264, 4 km

  • Lasku aloitetaan oikeasta reunasta, josta jatketaan ensimmäiseen mutkaan keskivirtaan. Joen kaartaessa oikealle annetaan kanootin ajautua keskivirrasta mutkan perälle oikean rannan tuntumaan. Mutkan perän oikeasta laidasta noustaan seuraavaan oikealle kääntyvään mutkaan mentäessä keskilinjalle. Koskien ala- eli loppuosa lasketaan keskilinjan tuntumassa hieman sen vasemmalla puolen. Seuraava koski on Juusolanniva, jonka niskalla joen vasemmalla rannalla on Viktor Koivulan kämpän ja kullan huuhtomon jäännökset.

Timanttiköngäs, 900 / 2,4 m, 1:375, 5,5 km

  • Otsikko sisältää Juusolannivan, Timanttikönkään ja Åströminnivan, jotka ovat matalia ja kivikkoisia koskia. Mutkissa ajetaan ulkokaarteita ja suorat keskeltä.

Väänäsenniva, 700 / 1,6 m, 1:437, 7 km

  • Aloitetaan keskiviivalta, kaarteissa lasketaan ulkoreunaa. Nivan lopussa oleva saari ohitetaan vasemmalta puolelta. Nivan ohitettuaan löytää suositun valokuvauspaikan vasemmalla rannalla olevalta kalliolta.

Möllärinkoski, 550 / 1,4 m, 1:393, 8 km

  • Aloitetaan oikeasta reunasta, ajetaan oikealla olevien kallioiden vierestä. Kosken lopussa oleva saari ohitetaan vasemmalta puolelta. Kosken loppu on matalaa ja voimakasvirtaista.

Saarnaköngäs, 700 / 3,5 m, 1:200, 9 km

  • Saarnaköngäs suositellaan tutkittavaksi ennen laskua maalta, joen oikealta rannalta. Rannalta katsoen on koskessa nähtävissä selvä väylä. Kosken niskalla on kuoppa, missä näkyy pari pitkulaista kiveä veden peitossa, aivan vastapäisen kallion juuressa. Laskureitti on n. 1 m vedenalaisten kivien oikealta puolelta kanootista katsoen, ylävirrasta katsottaessa näkyy keskellä virtaa iso liuskekivipaasi, jonka oikealta puolen ajetaan. Aiemmin mainittua kuoppaa ei näe ylävirran suunnasta, vaan sen ja siinä olevien kivien sijainti on arvioitava. Arvio osuu kohdalleen, jos kivet hipoen ohitetaan oikealta. Tältä kohdalta virta auttaa kanootin laskuväylään. Tärkeintä on pitää kanootti suoraan laskusuunnassa. Koski on matalin niskastaan ja piilokivien jälkeen on voimakasta ristiaallokkoa ja syvää.

Melojia Ivalojoella. Kuva: Olli Vainio

Surmaköngäs, 50 / 2,0 m, 1:250, 10 km

  • Könkään niska näkyy hyvin kanoottiin. Oikealla rannalla näkyy kivirykelmä, joka viettää loivasti jokeen. Aloitetaan aivan vasemmasta laidasta. Ajoa vasemmalta n. 100 m, jonka jälkeen leikataan oikealle puolelle n. 5 metrin etäisyydelle rannasta, jossa asemassa lasketaan koski loppuun. Kosken loppuosassa on risti- ja hyökyaallokkoa. Surmaköngästä seuraa Ruikansuvanto ja Ruikanmutka, missä vasemmalla rannalla on erakko Unto Koivusen kämppä.

Penttilänkoski, 900 / 3,7 m, 1:243, 12 km

  • Penttilänkoski sisältää sekä yläosassa olevan Penttilänkosken (450 / 1,8 m, 1:250) että sitä miltei välittömästi seuraavan Saarikorvan (200 / 1,4 m, 1:187). Penttilänkoski alkaa heti Koivusen kämpän alapuolelta. Aloitetaan oikean rannan tuntumasta. Ajetaan oikealla n. 100 metriä, jonka jälkeen päävirta ja ajoväylä siirtyvät vasemmalle puolelle. Penttilänkosken alaosassa on kivikkoista ja matalaa. Saarikorva on matala ja kivikkoinen koski. Joessa oleva saari ohitetaan vasemmalta. Anelinkorva (150 / 0,8 m, 1:187) on lyhyt köngäsmäinen koski. Ajetaan oikean rannan tuntumassa.

Appisköngäs, 250 / 0,7m, 1:357, 13,5 km

  • Aloitus ja ajoväylä keskeltä. Kiviä. Appisjoen suu.

Korhosenkoski, 1250 / 8,4 m, 1:148, 15 km

  • Aloitetaan oikeasta laidasta, ajetaan noin 500 m saaren kohdalle. Saaren jälkeen joki leviää ja mataloituu, pääväylän kulkiessa joen vasemmassa puoliskossa. Tällä kohdin joki on matala ja kivikkoinen. Kiviä joutuu väistelemään, mutta pääsääntöisesti pysytellään joen vasemmalla puoliskolla kosken loppuun asti.

Saunakoski, 150 / 0,8, 1:187, 17 km

  • Saunakosken niskalle näkyy Kultalan riippusilta. Lasku aloitetaan aivan oikeasta rannasta ja riippusillan alla aloitetaan siirtyminen vasemmalle puolelle, josta edelleen Kultalan rantaan. Kultalan ranta on pientä kiveä ja siihen on hyvä rantautua. Kultalassa on autio- ja vuokratupa sekä väentuvan varaustupa.

Kultalankoski, 350 / 2,5m, 1:140, 18 km

  • Runsasvetinen koski, jossa on muutama kivi sekä hyökyaaltoja. Aloitus ja ajo oikeasta reunasta. Kultalankoskea seuraa miltei välittömästi Kolmosenkoski (350 / 1,3 m, 1:269).

Rovaniemenkoski, 200 / 0,8 m, 1:250, 20 km

  • Rovaniemenkosken alkuun on karttaan merkitty niemi, mutta maastossa se on saari. Aloitus vasemmalta rannalta kallion oikealta puolelta, josta suoraan alas.

Björklundinkoski, 500 / 2,0 m, 1:250, 21 km

  • Aloitetaan oikealta rannalta. Ensimmäinen saari ohitetaan vasemmalta, jonka jälkeen heti siirrytään oikean rannan tuntumaan. Edessä oleva kiviröykkiösaari ohitetaan oikealta puolelta. Oikealta siirrytään keskivirtaan, jota jatketaan alas asti.

Grönholmankoski, 800 / 3,8 m, 1:210, 22 km

  • Aloitetaan hieman keskilinjan oikealta puolelta, josta keskilinjalle. Saari ohitetaan vasemmalta, aivan saaren tuntumassa. Saaren alapuolella siirrytään lähelle oikeaa rantaa.

Merimiestenkoski, 200 / 1,0 m, 1:200, 23 km

  • Keskellä jokea on selvä väylä. Alku- ja keskiosa ajetaan keskivirrassa, loppuosa oikean rannan tuntumassa. Merimiestenkosken jälkeen laskee Ivalojokeen oikealta Sotajoki. Jokien yhtymäkohdassa on hyvä leiripaikkatasanne ja n. 400 m Sotajokivartta ylöspäin, itärannalla Liljeqvistin autiotupa.

Sotajoenkoski 700 / 2,4 m, 1:292, 24 km

  • Aloitetaan ja ajetaan koko koski vasemman rannan tuntumassa (noin 10 m rantaviivasta).

Sotajoenniva 500 / 0,5 m, 1:1000, 26 km

  • Niva aloitetaan keskeltä. Saari ohitetaan oikelta ja sen jälkeen kallio vasemmalta keskivirrassa kulkien.

Ritakoski 1400 / 6,5 m, 1:215, 27,5 km

  • ylä 600 / 3,2 m, 1:187
  • ala 350 / 2,4 m, 1:145

    Aloitetaan keskivirrasta, mutkassa ajetaan kosken oikeassa reunassa, josta noustaan takaisin keskivirtaan. Ritakosken niskalla joen etelänpuoleisella rannalla on muistona menneestä kullankaivuajasta Liljeqvistin ruoppaaja. Ritakosken kultala on kosken jälkeen joen pohjoisrannalla. Rantautuessa on varottava kivikkoa. Ritakoskella on autio- ja vuokratupa. Joki madaltuu Ritakosken jälkeen.

Kuivaniva 600 / 2,4 m, 1:250, 31,5 km

  • Keskeltä.

Pelsinniva 150 / 0,8 m, 1:187 33,5 km

  • Aloitetaan saaren vasemmalta puolelta joen vasemman rannan tuntumassa, minkä jälkeen selvä väylä on nähtävissä keskemmällä jokea. Nivan jälkeen oikealla on Nulkkamukka. Rantakallioiden kohdalla on Ivalon kullan ensimmäinen löytöpaikka ja sen kunniaksi pystytetty muistopatsas.

Hammasniva 350 / 0,9 m, 1:389, 34,5 km

  • Ajetaan joen oikean rannan tuntumassa. Louhiojan suussa on tulentekopaikka, ja Louhiojan autiotupa sijaitsee Louhiojan länsirannalla, noin 400 m Ivalojoelta yläjuoksun suuntaan.

Härkäniva 750 / 1,9 m, 1:395, 38 km

  • Ajoväylä on joen oikean rannan tuntumassa.

Hetanniva 600 / 1,4 m, 1:428, 39 km

  • Nivan alkuosa ajetaan keskivirrassa, ja Tomperin talon kohdalla siirrytään joen oikeaan reunaan.

Toloskoski 850 / 4,6 m, 1:185, 43,5 km

  • ylä 200 / 1,2 m, 1:167
    Toloskoski suositellaan tutkittavaksi ennen laskua maalta käsin. Yläosa aloitetaan kosken keskiviivan vasemmalta puolelta, josta otetaan suora suunta keskelle joenmutkaa. Kiviä. Mutkassa virta vie kanootin aivan joen oikean rannan tuntumaan, josta noustaan keskivirtaan. Keskivirtaa seurataan kunnes kosken alapuolinen suvanto ja alakosken voimakkaasti laskeva loppuosuus ovat näkyvissä.
  • ala 250 / 3,1 m, 1:81
    Aloitetaan noin 5 metrin etäisyydellä joen oikeanpuoleisesta rannasta. Huomaa, että rannan tuntumaan pääsee vasta kosken alaosaan saavuttaessa. Mutta oikeanpuoleisen rannan läheisyyteen pääseminen on välttämätöntä, sillä keskellä alakoskea on isoja kiviä. Alakoskeen pääsee laskemaan myös vasemman rannan tuntumassa, mutta silloin ei voi välttää jatkuvia pohjakosketuksia. Ja edelleen on varottava kosken keskellä ylävirrasta päin lähes näkymättömissä olevia kivipaaseja. 

Meloja Toloskoskessa. Kuva: Olli Vainio

Lappispola, 200 / 0,4 m, 1:500, 49 km

  • Suoraan. Rantautumispaikka on joen oikealla rannalla.

Pajakoski, 650 / 2,0 m, 1:325, 51 km

  • Suoraan.

Alaniva, 700 / 2,2 m, 1:312, 53 km

  • Suoraan.

Ivalo, Kuttura - Ivalo, 70 000 / 82,5 m, 1:848, 70 km

  • Rantautumispaikka heti sillan jälkeen joen oikealla rannalla. Hiekkaranta.

Kulkuyhteydet ja kartat

  • Kutturan kylään on autotie (9694), matkaa on Laanilasta Rovaniementieltä (4, E75) 40 km. Kutturaan ei ole linja-autoyhteyttä. Pysäköintialue on Kutturan sillan vieressä.
  • Maastokartat numerot V443 ja V522, 1:50 000. 

Reitin palvelut

Tulentekopaikat

  • Tulentekopaikat yläjuoksulta alavirtaan: Kyläjoen, Appisjoen, Sotajoen ja Louhiojan suussa.
  • Valtion mailla Ylä-Lapissa on Metsähallitus sallinut tulen teon risuja ja oksia käyttäen ilman erillistä lupaa. Maapuiden eli maahan kaatuneiden vähäarvoisten puiden ottoon ja käyttöön tarvitaan maapuulupa, jonka saa lunastaa palvelupiste Kiehisestä tai Ivalon palvelupisteestä. Huollettuja tulentekopaikkoja toivotaan käytettävän aina, kun se on mahdollista.
  • Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty myös rakennetuilla tulentekopaikoilla. Retkikeitintä saa kuitenkin käyttää.

Telttailu

Autio- ja varaustuvat

Tuvat on lueteltu yläjuoksulta alavirtaan.

Muut palvelut