Esihistoriasta

Kaldoaivin erämaa-alueella on asuttu siitä lähtien, kun maa vapautui viimeisimmän jääkauden jääpeitteestä. Peuranpyynti, kalastus ja metsästys olivat varhaisimmat elinkeinot. Sittemmin peuranpyynti vaihtui poronhoitoon.

ja historiasta

Kaldoaivin erämaa-aluetta on asuttanut kolmen erityyppisen siidan eli lapinkylän väki. Utsjoki oli 1600-luvun lopusta lähtien porosaamelainen siida. Inari oli metsäsaamelainen siida, jossa kalastus oli alkujaan tärkein elinkeino; myöhemmin poronhoito syrjäytti kalastuksen. Näätämön siida edusti itäistä siidatyyppiä, joka säilytti pisimpään puolipaimentolaisen elintavan neljine kausiasuinpaikkoineen.

Vanhastaan ihmisten elämä suuntautui Norjaan: Jäämeren rannalla kuljettiin porojen kanssa kesäisin, siellä kalastettiin ja käytiin markkinoilla. Rajasulut 1800-luvulla vaikeuttivat ihmisten liikkumista. Suomen itsenäistyttyä elämä alkoi suuntautua Suomeen; käytännössä näin tapahtui vasta silloin, kun tiet valmistuivat.

Myös presidentti Urho Kekkonen liikkui Lapin reissuillaan Kaldoaivissa. Kaldoaivin ja Muddusjärven paliskunnat olivat vuodesta 1957 lähtien pyytäneet tuloksetta esteaidan rakentamista paliskuntien rajalle. Hanke otti tuulta purjeisiinsa vuonna 1960 presidentti Kekkosen ollessa kalassa Vuobme-Gálddojávrilla. Poromiehet toivat näkösälle kymmentuhatpäisen tokan - ketäpä sellainen poromäärä ei olisi lumonnut. Määräraha myönnettiin, ja aita rakennettiin vuosina 1962–1963.

Nykypäivä

Erämaassa ei ole pysyvää asutusta; tilapäiseen käyttöön tarkoitettuja rakennuksia on sen sijaan runsaasti: on kolttien kalapirttejä, porokämppiä sekä autio- ja vuokratupia. Vanhemmissa kartoissa näkyy paljon riekkokammeja, kalamajoja ja muita tupia, jotka on rakennettu aikoinaan viikkojakin kestäviä eräretkiä varten. Ajan hammas on nakertanut näitä rakennuksia: nyt ne seisovat hiljaisina erämaan rauhassa. Paikallisia asukkaita kulkee edelleen kalalla ja riekonpyynnissä erämaassa seuraten vuosisataista eräperinnettä - usein kuitenkin kotoaan käsin.

Neljän paliskunnan (Kaldoaivin, Näätämön, Muddusjärven ja Vätsärin) poroja laiduntaa alueella. Kaldoaivin paliskunnan laidunmaat ovat suurimmaksi osaksi erämaa-ja soidensuojelualueella. Kesäisin Kaldoaivin paliskunnan porot ovat vapaana esteaitojen rajaamalla alueella. Syksyllä porot kootaan Annivaaran syöttöaitaan, joka on Skalluvaaran (Skállovárri) erotusaidan yhteydessä. Porot merkitään syksyn ja alkutalven aikana. Skalluvaarassa on Kaldoaivin paliskunnan poronomistajilla omat porokämpät, joissa asutaan poroerotusten ajan. Erotusten jälkeen porot viedään tokkakunnittain omille laidunalueilleen.

Porojen kokoamista Skalluvaaran erotusaitaan Kaldoaivin paliskunnassa. Kuva: Jouni S. Laiti

Mitä alueen pohjoissaamenkielinen nimi Gálddoaivi on suomeksi?

Sana 'gálddo' on suomeksi lähde. 'Oaivi' puolestaan tarkoittaa tunturia, joka on loivarinteinen ja pyöreälakinen.