Pedot liikkeellä -näyttely jakautuu useisiin eri osioihin, joissa kuvin, äänin, valoin ja tunnusteltavin esinein esitellään Suomen ja kainuulaisen luonnon suurpetoja. Maakotka luetaan monissa yhteyksissä suurpetoihin, siksi silläkin on oma asemansa näyttelyssä. Metsäpeura on Kuhmon eläimistön erikoisuus, ja osaltaan myös syy, miksi tällä alueella on suurpetoja. Metsäpeura kuuluukin olennaisena osana koko näyttelyn sisältöön.

1. Pedot liikkeellä -osio on johdanto näyttelyyn. Se kertoo, mikä tekee pedosta suurpedon ja mikä on niiden asema ja merkitys luonnolle ja ihmiselle.

2. Ystävyyden luonnonsuojelualue
Ystävyyden luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1990 suojelemaan rajaseudun luontoa. Yhteisen rajan ylittävät yhteiset suurpetomme - ilman passia ja viisumia. Luonto ei tunne rajoja - vai tunteeko?

3. Suomen suurpedot
Näyttelytilassa tutustutaan karhuun, suteen, ilvekseen ja ahmaan. Lajikohtaisissa osioissa perehdytään kunkin eläimen perusanatomiaan, kokoon ja näköön, ääniin ja jälkiin sekä elintapoihin ja -ympäristöihin, liikkumiseen ja lisääntymiseen.

  • perustiedot eläimistä
  • isoja, upeita valokuvia, joissa mm. eläimet luonnollisessa koossa
  • luurankokuvat, kallo- ja ulostevitriinit
  • kuulokkeiden kautta eläinten äänet
  • kolmiulotteiset valokset eläimen tassun jäljistä
  • liikkuvaa kuvaa
  • maakotkasta ja metsäpeurasta omat osionsa

4. Talas
Talas liittyy sekä suurpetojen metsästykseen että tarkkailuun. Aikoinaan talas on voinut olla pieni puuhun rakennettu vahtaus- ja tähtäyslava, mutta Pedot liikkeellä -näyttelyyn on rakennettu suuri, vahvarakenteinen talas. Mitä on ollut suurpetojen metsästys ennen? Ja millaisen linssin läpi tänä päivänä petoja katsotaan? Kuulokkeiden kautta voi kuunnella Väinön, Reinon ja Pentin kertomia metsästystarinoita.

5. Rajaton luonto
Kainuun korpien kuiskintaa ja vuodenaikojen kiertoa tuodaan esille laajalle valkokankaalle heijastettuna videokuvana. Rajaton luonto -teksti kuvailee, miten kaikki alkoi ja miten on tultu tähän päivään.

6. Karhunpesä
Karhu nukkuu talviunta, mutta luontokeskuksen karhunpesään voi jokainen käpertyä miettimään, millaista mahtaisi olla oikeassa karhunpesässä. Miten karhu on syntynyt? Miksi karhulla on lyhyt häntä? Onko kettu niin ovela kuin sanotaan? Ovatko sadut sittenkään kaikille tuttuja?

Petolassa voi myös köllötellä karhunpesässä. Kuva: Metsähallitus

7. Mystiikkametsä
Suurpetoihin, erityisesti karhuun liittyy runsaasti mytologiaa ja taikauskoa. Mystiikkametsässä kuvataan mm. karhun syntytarinoita sekä karhun kunnioitusta.

8. Moottorisahaveistokset
Petolan aulatilassa on moninkertaisen moottorisahaveiston Suomen mestarin Hannu Kyllösen tekemät petohahmot. Eläimet ovat luonnollisessa koossa.

9. Vaihtuvat näyttelyt
Vaihtuvat näyttelyt sijoittuvat keskeiselle paikalle luontokeskuksen monitoimitilaan, jossa ovat myös Metsähallituksen asiakaspalvelupiste, myymälä ja kahvio. Vaihtuvat näyttelyt esittelevät kiinnostavia, ajankohtaisia teemoja suurpetoihin liittyen.