Retkeilyreitit ja polut

Reittien lähtöpisteet

  • Kultima-Leppäjärvi-reitille on helpoin lähteä Kultiman kylästä lähtevää hiekkatietä pitkin.
  • Kaaresuvanto-Syväjärvi-reitti lähtee Kaaresuvannon kylästä.
  • Palojärvi-Salvasjärvi-reitti lähtee Palojärven kylän pohjoispuolelta.

Vaivaiskoivun ruska. Kuva: Tapani Vartiainen


Merkityt reitit   

  • Kultima-Leppäjärvi-reitti on noin 25 km pitkä vanha postipolku. Reitti on helppokulkuinen ja se on osin merkitty kilometritolpilla. Reitti kulkee Kultiman kylästä Leppäjärveen, ja se on helpointa aloittaa Kultiman kylästä lähtevää hiekkatietä pitkin. Reitti soveltuu päiväretkeilyyn.
    • Kultima-Leppäjärvi-reitti kulkee enimmäkseen kuivaa jäkäläkangasta, mutta siellä täällä on kosteampia paikkoja, joiden yli ei kulje pitkospuita. Reitin loppuosassa Palojoelta Leppäjärven kylään kuljetaan noin 5 km hiekkatietä, jonka varrella on mökkiasutusta. Reittiä pitkin voi ajaa maastopyörällä. Lisätietoa saa Tunturi-Lapin luontokeskuksesta.
    • Nähtävyydet: Reitin puolivälissä kannattaa poiketa polulta, sillä reitiltä noin 1 km pohjoiseen sijaitsee kaunis Pahtajärvi. Pahtajärvi on kirkasvetinen järvi kallioseinämien keskellä.
  • Kaaresuvanto-Syväjärvi-reitti lähtee Kaaresuvannon kylästä ja kulkee Lavivaaran kautta Syväjärveen. Pituutta sillä on noin 20 km. Kaaresuvannon kylän ja Lavivaaran välinen osuus on soratietä, josta reitti jatkuu polkuna Syväjärveen asti. Polku on merkitty kilometritolpilla Maasto on helppokulkuista, joskin se Syväjärvelle saavuttaessa muuttuu kivikkoisemmaksi. Reitti soveltuu myös maastopyörällä kulkemiseen. Lisätietoa saa Tunturi-Lapin luontokeskuksesta.

Vakiintuneet kulku-urat  

  • Palojärvi-Salvasjärvi-reitti on Palojärven kylän ja Salvasjärven kesätupien välinen paikkakuntalaisten käyttämä kulkureitti. Tämä noin 20 km pitkä reitti soveltuu erinomaisesti patikointiin. Maastoura erottuu helposti, joten eksymisvaaraa ei kartan ja kompassin kanssa ole. Reitti kulkee osittain Norjan puolella, joten rajanylitykseen liittyvät säädökset on otettava huomioon reitille lähdettäessä.
    • Salvasjärveä lähestyttäessä reitti nousee korkeammalle ja pian ollaankin jo tunturimaastossa. Reitti päättyy Salvasjärven itäpuolelle, jossa on Salvasjärven autiotupa. Salvasjärven eteläpuolella sijaitsevat poromiesten kesätuvat. Reittiä voi kulkea myös maastopyörällä, joskin maaston korkeuserojen ja soiden vuoksi reitti on vaativa. Lisätietoa saa Tunturi-Lapin luontokeskuksesta.  
    • Palvelut: Salvasjärven autiotupa   

Hiihtoreitit

Tarvantovaaran erämaa-alueella ei ole huollettuja latuja, mutta hiihtää voi moottorikelkkauria pitkin. Moottorikelkkauria kulkee Palojärven kylästä Salvasjärveen ja Kaaresuvannosta Syväjärvelle. Myös Kultima-Leppäjärvi-reittiä käytetään talvisin kulku-urana.

Vesi-ja melontareitit

Tarvantovaaran erämaa-alueella voi kulkea meloen kahta jokea pitkin. Palojoki ja Tarvantojoki ovat molemmat kapeahkoja jokia, jotka sopivat hyvin melontaharrastusta aloittaville ja retkimelontaan. Palojoki on näistä joista helpommin saavutettavissa.

  • Palojoki, 60 km, sijaitsee Tarvantovaaran erämaa-alueen itärajalla. Palojoki alkaa Palojärvestä ja laskee Muoniojokeen. Melomaan voi lähteä Palojärvestä tai Leppäjärven ja Palojärven kylien puolivälistä sillan kohdalta. Melontamatkaa kertyy Palojärvestä noin 60 km Palojoensuun kylään. Palojoki on miltei koko matkan melottavissa, ainoastaan reitin puolivälissä oleva Perjantaikoski on hankalalaskuinen. Joki on matalan veden aikana vaikeakulkuinen ja kivikkoinen. Palojoki on kalaisa erämaajoki, joka houkuttelee kokeilemaan myös kalastusonnea.
  • Tarvantojoki, 30 km, sijaitsee Tarvantovaaran erämaa-alueen keskiosassa. Joki alkaa läheltä Norjan rajaa ja laskee Muoniojokeen. Joen yläjuoksulle pääsee ainoastaan lentäen, mutta Kultiman ja Kuttasen kylien välinen jokiosuus soveltuu hyvin lyhyeen päiväretkeen. Jokivarren laajat suoalueet tarjoavat erinomaiset puitteet vaikkapa kanootilla tehtäviin hillaretkiin.

Pyöräilyreitit

Tarvantovaaran erämaa-alueella ei ole merkittyjä pyöräilyreittejä, mutta alueella olevilla maastourilla voi myös pyöräillä.

Ratsastusreitit

Tarvantovaaran erämaa-alueella ei ole merkittyä ratsastusreittiä, mutta Kultiman ja Leppäjärven sekä Kaaresuvannon ja Syväjärven väliset polut soveltuvat myös ratsastamiseen.

Moottorikelkkailureitit ja -urat

Tarvantovaaran erämaa-alueella kulkee Metsähallituksen ylläpitämä Hetta-Kilpisjärvi-moottorikelkkaura, josta erkanee moottorikelkkaura Syväjärven kautta Kaaresuvantoon. Lisätiedot ja luvat  Eräluvat -sivustolta (www.eraluvat.fi) sekä Tunturi-Lapin luontokeskuksesta.