Luosto–Pyhä, kesäreitti n. 47 km
 

  • Käyräsvaara–Yli-Luosto 6 km

Reitti alkaa 4-tien varrelta Käyräsvaarasta. Pyhä-Luoston kansallispuiston rajalle on matkaa Käyräsvaaran lähtöpisteestä n. 5,2 km. Aluksi kuljetaan kilometri metsäautotietä pitkin, sitten tie vaihtuu pieneksi poluksi. Tämä osuus patikoidaan talousmetsien läpi kansallispuiston ulkopuolella. Kosteimmat paikat ylitetään pitkospuita pitkin. Pyhä-Luoston kansallispuistoon saavuttaessa maisema muuttuu ja etummaisena rehevärantainen Luostonoja on kulkijaa vastassa. Siellä missä vanha kuusikko vaihtuu mäntymetsään odottelee Yli-Luoston autiotupa.

Luosto oli pitkään rauhallinen, kulkuväylistä sivussa oleva alue. Luosto löydettiin matkailukäyttöön vasta sota-aikojen jälkeen, jolloin sinne hiihdettiin Torvisen kylästä. Yli-Luoston arvokkaasti harmaantunut autiotupa on rakennettu vuonna 1949 ja on vanhin retkeilijöiden käytössä oleva tupa Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Autiotuvalla kannattaa pitää kunnon tauko, mutta siellä voi myös yöpyä. Vesipullot voi täyttää Luostonojasta (muista keittää luonnonvesi).
 

  • Yli-Luosto–Ukko-Luosto 11-13 km

Yli-Luoston autiotuvalta alkaa Pyhä-Luosto reitin vaativin osuus. Polku nousee Yli-Luoston tunturin laelle ja edelleen Keski-Luoston kapean tunturinharjanteen päälle. Tällä osuudella kuljetaan lähes avotunturissa: polku kiemurtelee rakkakivikossa paikoin vanhojen mäntyjen reunustamana, paikoin puuttomalla tunturinlaella. Keski-Luostolta laskeudutaan alas ja ylitetään Torvinen–Luosto maantie.

Matkaa voi jatkaa useampaa reittiä. Hieman helpompi vaihtoehto on kulkea latupohjaa pitkin Ukko-Luoston tunturin koillispuolella olevalle Tikkalaavulle, jolla voi yöpyä. Mukavuudenhaluisimmat voivat vielä jatkaa matkaa noin kilometrin verran Luoston keskustaan hotelli- tai mökkimajoitukseen; alueella on tarjolla myös mm. ravintolapalveluita sekä ruokakauppa sivuapteekkeineen. Vaihtoehtoisesti voi kulkea Torvisen majan ohi ja Ukko-Luoston lounaispuolen komeiden vanhojen metsien halki Ukkolaavulle yöpymään. Mahdollista on myös kulkea kauemmas erämaisempiin maisemiin Luoston vaellusluontopolkua pitkin, Yrjölän vuokratuvalle, jonka voi varata yöpymispaikaksi Pyhä-Luoston luontokeskus Naavasta.
 

  • Ukko-Luosto–Huttuloma 17-19 km

Ukko-Luoston maisemista suunnataan kohti Lampivaaraa. Tikkalaavun kautta matkaa tekevä voi kivuta Ukko-Luoston huipulle (laavulta n. 3 km). Huipulla sijaitsee näköalatasanne, jolta avautuu upea maisema kohti Pyhänlatva-aapaa. Tunturilta laskeudutaan rakkakivikossa. Ukkolaavulla yöpyvä kulkee Lampivaaraan Ukko-Luoston tunturin viertä. Lampivaaraan saavuttaessa voi pitää evästauon pihapiirin laavulla. Lampivaarassa on myös mahdollista vierailla Ametistikaivoksella (www.ametistikaivos.fi) tai nauttia munkkikahvit Lampivaaran kahviossa (www.ametistikaivos.fi).

Lampivaarasta laskeudutaan kohti Pyhälampea, jonka läheisyydessä on Pyhälammen päivätupa tulipaikkoineen. Tulipaikalle näkyy itse Pyhälampi, ja sen kautta virtaavasta Pyhäjoesta on hyvä täyttää jälleen vesivarastot (muista keittää luonnonvesi). Viehekalastus Pyhäjoesta on luvan hankkineelle sallittua kansallispuistossa. 

Pyhälammelta reitti kulkee Latvavaaran laen kautta Porontahtoman laavulle, joka sijoittuu suojaiseen notkelmaan. Laavun takana nousee Kapustatunturin rinne, jonne reitti jatkuu. Kapustan päivätuvalle on matkaa vajaat kaksi kilometriä. Tuvan pihapiirissä on tulentekopaikka, jolta voi ihailla ympäröivää vanhaa kuusikkoa tai Kapustan rinteen komeaa rakkakivikkoa. Syksyllä metsästyskauden alettua voi tuvalla harvakseltaan tavata paikallisia metsästäjiä tauolla tai Pyhä-Kallion poromiehiä ettotöissä.

Kapustalta edetään Huttutunturin rinteitä ja lakea pitkin n. 5 km Huttulomaan, kuruun Huttutunturin ja Peurakeron välillä. Huttuloman autiotuvalla kulkijan on hyvä levähtää yön yli. Autiotuvalla on vedenottopiste, mutta kuivina aikoina on mahdollista, ettei vettä ole lainkaan. Vaihtoehtoinen yösija sekä varma vedenottopaikka löytyvät reilun kilometrin päästä Huttujärveltä, jonne pääsee Kapustan päivätuvalta myös suoraan (n. 4,6 km) Huttutunturin itäpuolta kulkevaa latupohjaa pitkin. Huttujärven rannalla sijaitsee vuokratupa saunoineen ja tulipaikkoineen. Tuvan voi varata Pyhä-Luoston luontokeskus Naavasta. Huttukaira on Pyhä-Luoston haltijan ja suojelijan, Huttu-Ukon, kotitannerta. Tarinan mukaan Huttu-Ukko on niin kookas, että muuan suksilla liikkunut oli huomaamattaan hiihdellyt tämän jalkojen välistä!
 

  • Huttujärvi–Pyhä 11 km

Hyvin levätyn yön jälkeen edessä odottavat Pyhätunturin tunturiketjun viisi huippua eli keroa. Kerot ovat nimeltään lännestä itään Peurakero, Laakakero, Noitatunturi, Ukonhattu ja Kultakero. Huttujärvellä yöpyjä patikoi tienpohjaa pitkin Huttuloman autiotuvalle, jonka luota reitti kohoaa hiljalleen kohti keroja. Maasto on todella komeaa tunturiylänköä ja rakkakivikkoa; pieniä suolämpäreitäkin löytyy rinteiltä ja ajoittain saattaa kuulla kapustarinnan haikeaa vihellystä. Upeat maisemat kaukaisuudessa, kuten Mairivaara, Pyhäjärven taustalla komeileva tunturi Soutaja sekä ympäröivien metsien ja aapasoiden kudelma koskettavat kulkijan sisintä.

Noitatunturin kohdalla on risteys (reilut 4 km Huttulomasta), jossa on mahdollista valita reitti joko Noitatunturin huipun yli Oravalammelle tai reitti Karhunjuomalammelle ja Isokuruun. Noitatunturin kivikkorinnettä laskeutuminen alas Oravalammelle on hyvin vaativaa, varsinkin rinkan kanssa. Reitti kohti Karhunjuomalampea puolestaan viettää hiljalleen alaspäin, piipahtaen välillä lehtomaisilla paikoilla. Karhunjuomalammen päivätuvalla on kaksi tulentekopaikkaa. Myös Oravalammen laavulla voi tulistella. Sekä Orava- että Karhunjuomalammesta voi ottaa juomavettä (muista keittää luonnonvesi).

Karhunjuomalammelta edetään Uhriharjulle, jolta laskeudutaan yli 400-askelmaisia portaita jylhään Isokuruun – Suomen syvimpään tunturikuruun. Portaiden alapäässä voi hiljentyä Pyhänkasteenlampea ja Pyhänkasteenputousta ihaillen. Isokurun pohjalla matka jatkuu pitkostettua reittiä. Isokuru on rajoitusaluetta, ja siellä saa liikkua vain merkityllä reitillä.

Sekä Karhunjuomalammen että Oravalammen kautta kuljettaessa noustaan loppumatkasta portaita ylös Isokurun kodalle, jossa on vielä mahdollisuus levähtää ja tehdä tulet. Kodalta onkin enää noin kahden kilometrin matka Isokurunkankaan metsien läpi Pyhä-Luoston luontokeskus Naavaan ja Pyhän matkailukeskukseen.


Luosto–Pyhä, talvireitti 35-40 km
 

Talvisaikaan alueella kulkee murtomaahiihtolatujen verkosto (pyha.fi): osa laduista kiemurtelee kansallispuiston alueella ja osa sen ulkopuolella. Laduista voi rakentaa itselleen sopivia päiväkokonaisuuksia.

Luoston ja Pyhän tunturikeskukset yhdistävät ladut avataan viikolla 7; ennen tätä laduista on käytettävissä ainoastaan rajoitettu määrä. Tämä onkin hyvä ottaa huomioon, mikäli on aikeissa vaeltaa kansallispuiston alueella ja varautua kulkemaan umpihankiosuuksia esimerkiksi lumikengin. Huomioi myös, että Pyhätunturin keroilla ei kulje latuja; väliä HuttolomaPyhä pääsee kuitenkin hiihtämään käyttäen kansallispuiston ulkopuolista latuverkostoa.

Pyhä-Luoston luontokeskus Naavasta kannattaa kysellä suunnitteluapua, mikäli olet aikeissa tehdä talvisen vaellusretken kansallispuiston halki.

Tunturikeskusten välillä liikennöi bussi, jonka aikataulut kannattaa aina tarkistaa ennen hiihtoretkelle lähtöä.