Suomen eteläisin tunturi, Iso-Syöte

Kuva: Pekka Isomursu

Retkeilyalueen maisemakuvaa hallitsevat Suomen eteläisin tunturi Iso-Syöte (431 m meren pinnan yläpuolella) ja kuusivaltainen Romevaara (369 m mpy). Alueen metsistä 2/3 on pohjoisia, vanhoja luonnonmetsiä. Vaarojen rinteille on syntynyt erityisen näyttäviä rinnesoita ja rakkakivikoita.

Kuva: Annu Tuohiluoto.

Iso-Syötteen kasvillisuus

Retkeilyalueen eliölajisto on monipuolinen ja arvokas. Iso-Syötteen länsirinteellä ja Syöteojan varressa esiintyy pohjansinivalvattia, hiirenporrasta, ja lapinleinikkiä. Iso-Syötteen laella esiintyy alueellisesti uhanalaisia riekonmarjaa. Romevaaran ja Iso-Syötteen lakialueet ovat myös Suomen eteläisimpiä paikkoja, joissa kasvaa tunturivihvilää ja tunturiliekoa.

Kuva: Saara Airaksinen

Kansainvälisen luokituksen mukaan arvokkaita ja uhanalaisia lintulajeja retkeilyalueella ovat lapintiainen, leppälintu, harmaasieppo, valkoviklo, järripeippo ja taviokuurna.

Romesuo

Iso-Syötteen laelta länteen avautuvassa maisemassa huomio kiintyy avovesirimpiseen Romesuohon, nevaan, jonka soistuminen alkoi runsaat 8000 vuotta sitten metsäpalon seurauksena. Silloisen metsämaan kasvillisuus tuhoutui metsäpalossa, ja pohjaveden pinta alkoi nousta alueella. Romesuosta on tehty suotutkimus. Tutkimusraportti luettavissa Syötteen luontokeskuksen näyttelyssä.

Romesuo. Kuva: Metsähallitus.

Iso-Syötteen retkeilyalue

  • Perustettu 1985
  • Pinta-ala 11,50 km2