Kuva: Pekka Isomursu.

Suomen eteläisin tunturi, Iso-Syöte

Rinteessä katse osuu kiveen, jonka pinta on peittynyt haaleanvihreään jäkälään. Kitukasvuinen mänty kasvaa sen vieressä, vaikka maasto on karua ja talvisin lunta on helposti puolitoista metriä. Viimeiset askeleet vievät upean maiseman ääreen.

Iso-Syöte hallitsee koko Syötteen maisemaa. Se on Suomen eteläisin tunturi, joka kohoaa 431 metriä merenpinnan yläpuolelle. Aikanaan se on ollut yksinäinen saari loputtomassa jääkauden jälkeisessä meressä. Tunturin laelta aukeavat henkeäsalpaavat näkymät joka ilmansuuntaan: pohjoisessa levittäytyy kansallispuisto, kun taas etelän suunnalla voi ihailla Romevaaraa. Huippu on erittäin helposti saavutettavissa Iso-Syötteen hotellin pihapiiristä.

Kuva: Annu Tuohiluoto.

Kaunis tunturikasvillisuus

Iso-Syöte on määritelty tunturiksi sen laella kasvavan riekonmarjan takia. Maaruskan aikaan riekonmarja muuttuu upean punertavaksi, ja erityisesti kuulaina syysaamuina pienen pakkasen jälkeen retki tunturin päälle kannattaa ehdottomasti. Sen marjat ovat kypsinä sysimustat ja muistuttavat hieman variksenmarjoja. Kuten variksenmarjat, riekonmarjatkin ovat erittäin miedon makuisia eivätkä myrkyllisiä.

Romevaaralle kiivetessä kannattaa ottaa kiikarit ja lintukirja mukaan. Vaaralla retkeillessä voi kohdata esimerkiksi hömötiaista muistuttavan lapintiaisen tai upean oranssipyrstöisen leppälinnun. Järripeippo on helppo havaita matkojenkin päästä, sillä lajilla on erittäin tunnusmainen ryystävä laulu.

Kuva: Saara Airaksinen

Romesuo, luonnontilainen neva

Iso-Syötteen laelta länteen avautuvassa maisemassa huomio kiinnittyy avovesirimpiseen Romesuohon, nevaan, jonka soistuminen alkoi runsaat 8000 vuotta sitten metsäpalon seurauksena. Silloisen metsämaan kasvillisuus tuhoutui metsäpalossa, ja pohjaveden pinta alkoi nousta alueella. Nykyään Romesuo on osa tärkeää suoverkostoa, joka säilöö kevään runsaita sulavesiä ja lieventää tulvavesien nousua muualla Pohjanmaan alueella. Oletko löytänyt Romesuon reunoilta karpaloita?


Lisää tietoa Syötteen luonnosta löydät Syötteen kansallispuiston Luonto-sivulta.

Iso-Syötteen retkeilyalue

  • Perustettu 1985
  • Pinta-ala 11,50 km2