Lapin kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat tammi-heinäkuussa viisi prosenttia vuoden 2022 tammi-helmikuuhun verrattuna. Erityisen vilkasta oli alkutalvesta. Käyntimääriltään Suomen suosituimmat kansallispuistot sijaitsevat edelleen Lapissa. Kaikista Suomen kansallispuistoista eniten käyntejä oli tammi-heinäkuun aikana Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa (yhteensä 404 900 käyntiä), toiseksi eniten Urho Kekkosen kansallispuistossa (yhteensä 279 200 käyntiä).
Kansallispuistojen käyntimäärät ovat kasvaneet tasaisesti jo vuosia. Koronavuosina kansallispuistojen käyntimäärissä oli erityinen piikki. Viime vuosina rakennetut uudet retkeilyrakenteet ovat monissa kansallispuistoissa nousseet jo itsessään nähtävyyksiksi.
– Esimerkiksi modernilla otteella rakennetusta, vuonna 2021 valmistuneesta Rautulammen tupakokonaisuudesta on tullut Urho Kekkosen kansallispuistossa paikka, jonka moni haluaa nähdä. Viime syksynä Pyhä-Luoston kansallispuistoon avattiin Ukko-Luoston maisematupa, joka on ihastuttanut kävijöitä. Retkeilijät ovat jakaneet kuvia ja videoita paikan päältä esimerkiksi somessa, aluejohtaja Pirjo Seurujärvi Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo esimerkkejä.
Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa.
– On hyvä asia, että käyntimäärät ovat kasvaneet tasaisesti ja dramaattiset kävijäpiikit jäivät korona-ajan ilmiöksi. Lisääntyneet käyntimäärät tarkoittavat, että reittejä pitää tehdä kestävimmiksi, että retkeilijät saadaan pysymään poluilla eikä arvokas luonto kulu. Tällä hetkellä tilanne on Lapissa hallinnassa, Seurujärvi jatkaa.
Luontopalvelut sai valtiolta erillistä rahoitusta huonossa kunnossa olevien retkeilyreittien korjaamiseen vuonna 2019. Erillisellä rahalla tehnyt kunnostukset on saatu valmiiksi tämän vuoden aikana. Kunnostukset ovat lisänneet kansallispuistojen vaikutusta paikalliseen talouteen kahdella tapaa: upea luonto ja sieltä löytyvät retkeilymahdollisuudet saavat matkailijat tulemaan paikalle ja ostamaan palveluja, kunnostus- ja rakennustyöt puolestaan ovat työllistäneet paikallisia yrittäjiä.
– Kunnostetut reitit eivät kuitenkaan ole ikuisia, vaan vaativat meiltä säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa, Seurujärvi muistuttaa.
Uuden kansallispuiston viehätys näkyy Sallassa: käyntimäärät kasvaneet alkuvuoteen 2019 verrattuna 215 prosenttia
Erityisesti uusia retkeilyrakenteita on rakennettu uuteen Sallan kansallispuistoon, kun valtiolta saatu erillisrahoitus on mahdollistanut reittikunnostukset. Sallan kansallispuisto perustettiin vuoden 2022 alussa.
– Uuteen kansallispuistoon liittyy uutuudenviehätystä, mikä näkyy käyntimäärissä. Olemme halunneet rakentaa uuteen kansallispuistoon tupiakin uudenlaisella otteella. Ajatus on ollut, että luontoa pääsee ihastelemaan myös tuvan sisältä. Tulevat vuodet näyttävät, muodostuvatko nämäkin nähtävyyksiksi, kenttäpäällikkö Jarmo Asell Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Uusituissa rakenteissa on pyritty ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan erilaiset käyttäjäryhmät, jotta luontoon pääsisi myös esimerkiksi rollaattorilla tai lastenrattailla.
Reittien rakennustyöt ovat Sallan kansallispuistossa käynnissä vielä tämän vuoden.
Kansallispuistojen käyntimääriä Lapissa tammi-heinäkuussa 2023 verrattuna tammi-heinäkuuhun 2022
1. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, käyntejä 404 900 (0 %)
2. Urho Kekkosen kansallispuisto, käyntejä 279 200 (+ 8 %)
3. Pyhä-Luoston kansallispuisto, käyntejä 134 800 (+ 5 %)
4. Sallan kansallispuisto, käyntejä 45 300 (+ 26 %)
5. Lemmenjoen kansallispuisto, käyntejä 11 800 (+ 40 %)
Fakta: kansallispuistojen käyntimäärät ovat aina suurempia kuin puistossa vierailevien henkilöiden lukumäärä
- Metsähallitus mittaa kansallispuistojen käyntimääriä laskureilla, jotka ovat sijoitettu kansallispuiston keskeisimmille kulkureiteille.
- Esimerkiksi yhden viikon lomamatkan aikana yksi ihminen saattaa käydä kansallispuiston alueella useita kertoja. Uniikkien kävijöiden määrä onkin aina pienempi kuin puistojen käyntimäärä.
- Metsähallituksen käyntimäärätilastoissa on otettu huomioon myös henkilöt, jotka eivät liiku kansallispuistojen virallisilla reiteillä, esimerkiksi marjastavat paikalliset ihmiset.