Suomen 41 kansallispuiston käyntimäärät kasvavat tasaisesti. Kansallispuistoissa vierailtiin kaikkiaan 2,3 miljoonaa kertaa tammi-heinäkuussa vuonna 2023. Käyntimäärät kasvoivat 2 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vahvinta kasvu oli Lapissa, jossa hyvä talvimatkailusesonki kasvatti käyntimääriä. Myös kansainvälisten matkailijoiden määrä on lisääntynyt, erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopasta.
”Retkeilybuumi jatkuu edelleen vahvana ja pandemian aikana syntynyt luontoharrastuskipinä ei ole sammunut. Verrattuna aikaan ennen koronaa eli vuoteen 2019, on kansallispuistojen käyntimäärissä kasvua 14 prosenttia”, kertoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.
Palveluita ja rakenteita on pystytty korjaamaan erillisrahoituksen eli tulevaisuusinvestointirahoituksen turvin. Kohentuneet rakenteet ja palvelut ovat nostaneet käyntimääriä sekä kiinnostavuutta.
Vuonna 2022 perustetun Sallan kansallispuiston käyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta 26 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla Sipoonkorven kansallispuiston uudet tulipaikat ja reitit ovat suosittuja, ja kansallispuiston käyntimäärä kasvoi 35 prosenttia vuodesta 2022. Rautulammin tupakokonaisuus Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Pyhä–Luostolla sijaitseva Ukko-Luoston maisematupa ovat houkutelleet kävijöitä. Myös Aulangon näkötornin kunnostus ja avaaminen yleisölle sekä Syötteen luontokeskuksen uusi näyttely ovat nostaneet käyntimääriä alueilla.
”Lisärahoituksen avulla olemme pystyneet vastaamaan kasvaneeseen kysyntään sekä ohjaamaan käyttöpainetta ja resursseja. Käyntimäärien nousu kuvastaa selkeästi sitä, että asiakkaat ovat löytäneet palvelumme ja niillä on kysyntää. Samalla paikallistaloudelliset vaikutukset lisääntyvät kahdella tapaa: matkailijoiden ostamina palveluina sekä yrittäjiltä hankituilta kunnostus- ja rakennustöinä.”
Retkeilyalueilla paljon potentiaalia
Valtion retkeilyalueilla Ruunaalla, Iso-Syötteellä, Evolla, Oulujärvellä ja Kylmäluomalla käytiin tammi-heinäkuussa 153 000 kertaa. Lisäksi samalla aikavälillä käytiin Metsähallituksen perustamilla Inarin ja Napapiirin retkeilyalueilla 148 000 kertaa. Pitkällä aikajänteellä ja verrattuna koronaa edeltäviin vuosiin ovat valtion retkeilyalueiden käyntimäärät jääneet jälkeen kansallispuistojen kasvun kehityksestä.
”Retkeilyalueet ovat vielä monelle tuntemattomampia kuin kansallispuistot. Retkeilyalueissa on paljon potentiaalia, koska ne monipuolistavat luontoaktiviteettien tarjontaa laajemmin kuin kansallispuistot, jotka ovat luonnonsuojelualueita. Pidämme tärkeänä, että kansallispuistoja ja retkeilyalueita tarkastellaan jatkossa laajempana yhteisenä kokonaisuutena ja tästä laaditaan valtakunnallinen kehittämissuunnitelma”, korostaa Jansson.
Vapaaehtoiset käyntimaksut puhuttavat
Viime päivinä on keskusteltu hallitusohjelman kirjauksesta mahdollistaa kansallispuistojen rahoituspohjan vahvistaminen vapaaehtoisten käyntimaksujen muodossa.
”Tämä on kiinnostava mahdollisuus ja asiaa ryhdytään selvittämään. Haluamme ottaa tähän pohdintaan mukaan asiakkaamme eli retkeilijät, matkailijat ja yrittäjät. Vapaaehtoiset maksut eivät voi kuitenkaan korvata riittävää perusrahoitusta, jotta pystymme turvaamaan virkistys- ja matkailupalvelujen kestävän tason.”
Riittävää perusrahoitusta tarvitaan Janssonin mukaan myös uuden korjausvelan ehkäisemiseen. Lisäksi kohteiden luonnonhoidon kannalta tärkeän Helmi-ohjelman rahoituksen jatkaminen on tärkeää.
Metsähallitus seuraa kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden käyntimääriä sekä raportoi käyntimääristä tammikuussa (1.1.-31.12.) ja syyskuussa (ajanjakso 1.1.‒31.7.).
Taustatietoja:
Maaston palvelut vaikuttavat vahvasti kokemukseen
Metsähallitus kerää asiakaspalautetta monin tavoin luontokeskuksissa, asiakaspalvelupisteissä ja maastossa. Uusin kanava on Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Eräpalvelujen perustama Erä- ja luontoyhteisö, johon on kutsuttu vapaaehtoisia kehittämään luonnossa liikkujien ja eränkävijöiden palveluita. Yhteisössä on tällä hetkellä lähes 1200 jäsentä.
Yhteisössä toteutettiin selvitys palvelujen arvostuksesta ja merkityksestä. Tutkimuksen mukaan Luontopalvelujen tarjoamat palvelut madaltavat kynnystä aloittaa retkeilyharrastus ja innostavat erilaisia asiakasryhmiä lähtemään luontoon. Kansallispuistojen tarjoamien palvelujen koettiin mahdollistavan luonnossa oppiminen ja luontosuhteen syventäminen. Palvelujen merkitystä korostettiin myös turvallisuudentunteen luomisessa sekä retkien suunnitteluvaiheessa että maastossa.
Luonnossa liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia kuvattiin kokonaisvaltaisesti: liikunnan lisäksi luonnossa oleskelu liitetään mielen hyvinvoinnin hoitoon ja luovuuden aktivointiin.
Kymmenen suosituinta kansallispuistoa
Suomen suosituimmat kansallispuistot tammi-heinäkuussa olivat:
- Pallas–Yllästunturi
- Urho Kekkosen kansallispuisto
- Kolin kansallispuisto
- Nuuksion kansallispuisto
- Pyhä-Luoston kansallispuisto
- Sipoonkorven kansallispuisto
- Oulangan kansallispuisto
- Repoveden kansallispuisto
- Syötteen kansallispuisto
- Teijon kansallispuisto
Myös kuukausittain tarkasteltuna (tammi-heinäkuu) suosituin kansallispuisto on Pallas–Yllästunturi, paitsi toukokuussa, jolloin suosituin oli Nuuksion kansallispuisto.