Houtskarin Jungfruskärin saarella Saaristomeren kansallispuistossa järjestettiin perinteinen Suomen luonnonsuojeluliiton ja Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteinen talkooleiri pystykiurunkannusten ja vuokkojen availlessa kukintojaan. Kuuden päivän leiri Jungfruskärin perinnebiotooppien saattamiseksi kevätkuntoon alkoi 26. huhtikuuta ja päättyi kauniissa auringonpaisteessa vapunpäivänä 1.5.2024.
Talkoolaiset haravoivat leirillä lehtiä ja risuja keväisiltä perinneympäristön lehdesniityiltä ja hakamailta. Myös haavanvesat ja katajan taimet saivat kyytiä seljakämmekän kasvupaikalla. Tulevan kesän laitumelle myrskyssä kaatuneista puista poistettiin latvat ja oksat, mutta yli 20 cm paksut rungot jätettiin maahan arvokkaaksi lahopuuksi. Maapuut ovat tärkeitä lahopuusta riippuvaiselle lajistolle, kuten hyönteisille, kääville ja sienille. Raivaustähteet kerättiin kasoille, joista osa poltettiin leirin aikana.
Seuraavan kerran Jungfruskärissa talkoillaan 20.-26.7.2024. Leirillä huhkitaan lehdesniityillä heinäkorjuutöissä sekä tehdään virkistävä päiväretki. Talkootöissä vietetyn päivän jälkeen voi tutustua saareen tai käydä rentouttavassa saunassa uinteineen. Sauna lämmitetään joka ilta.
Perinnebiotooppien uhanalaisuus
Maatalouden tehostuessa monista vanhoista menetelmistä on luovuttu, ja perinnebiotooppien useimpien luontotyyppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 % viimeisen 50 vuoden aikana. Ne ovat kaikki nykyisin uhanalaisia, suurin osa jopa äärimmäisen uhanalaisia. Hoidon loppuminen tai perinteisistä hoitomenetelmistä luopuminen merkitsee perinnebiotoopeille luontotyypin oleellista muuttumista, lajiston köyhtymistä ja usein myös luontotyypin vähitellen tapahtuvaa häviämistä umpeenkasvun myötä.
25 % Suomessa elävistä uhanalaisista lajeista elää perinneympäristössä. Tuoreet niityt ja lehdesniityt ovat lajirikkaimpia perinnebiotooppejamme. Tuoreita niittyjä esiintyy kaikkialla Suomessa, kun taas vähälukuiset lehdesniityt ovat keskittyneet Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan saaristoon. Arvion mukaan tuoreita niittyjä on jäljellä enää noin 3000 hehtaaria. Kedot ovat puolestaan kuivia niittyjä, ja niitä esiintyy pääasiassa eteläisessä Suomessa. Ketoja arvioidaan olevan jäljellä noin 800 hehtaaria. Lehdesniityt, tuoreet niityt ja kedot vaativat hoitamista. Esimerkiksi niittämällä ja / tai laiduntamalla umpeenkasvulta vältytään ja lajirikkautta pystytään ylläpitämään.