Luontoon.fi uutiset
Puurijärvi-Isosuon kansallispuistolla on meneillään 30-vuotisjuhlavuosi ja viikonloppuna esitellään monin tavoin kansallispuiston luontoa. Kansallispuistoon kuuluvan, Satakunnan arvokkaan lintujärven eteen tehdään työtä monella tasolla. Kymmenen vuotta sitten järvenpinnan nostolla pelastettiin paljon. Edelleen järvi on umpeutuva – ruovikon vallatessa alaa. Laidunnetut rantaniityt auttavat maisemaa pysymään avoimena. Tästä kiittävät myös lintuharrastajat.
Rantaniityillä säännöllisesti laiduntava läheisen Puurilan tilan karja auttaa rantoja pysymään avoimina perinnebiotooppeina. Perinnebiotoopit ovat maassamme uhanalaisia elinympäristöjä ja ilman niiden hoitoa uhanalaistuvat monet lajit. Puurijärvellä elää myös lukuisa määrä lintulajeja, mitkä hyötyvät laidunnuksesta. Kaikkiaan Puurijärvi - Ala-Kauvatsajoen välillä on laidunnuksessa 70 hehtaaria niittyjä.
Puurijärvi-Isosuolla ovat paikalliset metsästäjät tehneet pitkäjännitteisesti työtä haitallisten vieraspetojen poistamiseksi. Nopealla aikataululla, Kokemäki-Kauvatsan- ja Ala-Satakunnan riistanhoitoyhdistysten sekä paikallisten metsästysseurojen kanssa saatiin pyyntiryhmä koottua laajalti toimivaan Helmi-vieraspetohankkeeseen 2021-2024. Pyyntiryhmään kuuluu metsästäjiä Kauvatsan metsästysyhdistyksestä, MS Loukosta, MS Teljosta, MS Ilosta ja MS Paukusta. Heillä kaikilla kantavana ajatuksena on luonnonhoidollinen haitallisten vieraspetojen poisto ja lintujen elinympäristön parantaminen. Vuonna 2022 alueelta poistettiin 68 supikoiraa ja 18 minkkiä.
Haitallisten vieraskasvilajien torjunta on aloitettu tänä vuonna Puurijärvellä niittämällä isosorsimoa. Isosorsimoa esiintyy onneksi toistaiseksi vain pienellä alueella järven länsirannalla. Ensi vuonna aloitetaan jättipalsamin torjunta Kyttälänhaaran varrella. Molemmat lajit kulkeutuvat helposti veden mukana: jättipalsami siemenillään ja isosorsimo juurakoillaan.
Puurijärvessä on myös kilpailu ravinnosta kalojen ja lintujen kesken. Tänä syksynä alkavalla hoitokalastuksella pyydetään lahnaa pois. Lahnalla on pitkä torvimainen suu, jolla se etsii syvältäkin järven pohjasta surviaissääsken toukkia. Surviaissääsken toukat ovat tärkeätä ravintoa monille uhanalaisille lajeille ja vesilintujen poikasille. Hoitokalastuksella pyritään parantamaan siis vesilintujen poikasten selviytymistä lentokykyisiksi. Reilu 10 vuotta sitten tapahtunut vedennosto oli ehdottomasti hyvä pelastus järvelle.