Tiilikkajärven kansallispuistoon tehtiin tämän vuoden tammi-heinäkuussa reilut 13 000 käyntiä. Käyntimäärä kasvoi 36 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Huima kasvu selittyy ainakin osin sillä, että kansallispuiston pinta-ala kaksinkertaistui kesäkuun alussa, kun siihen liitettiin 3 768 hehtaaria valtion omistuksessa olevia maita.
Valtakunnallinen retkeilybuumi näkyy myös Tiilikalla
Suomen 41 kansallispuistossa vierailtiin kaikkiaan 2,3 miljoonaa kertaa tammi-heinäkuussa vuonna 2023. Käyntimäärät kasvoivat 2 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. ”Retkeilybuumi jatkuu edelleen vahvana ja pandemian aikana syntynyt luontoharrastuskipinä ei ole sammunut. Verrattuna aikaa ennen koronaa eli vuoteen 2019, on kansallispuistojen käyntimäärissä kasvua 14 prosenttia”, kertoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.
Retkeilybuumi on viime vuosina tuonut lisää retkeilijöitä myös erämaiseen Tiilikkajärven kansallispuistoon, mutta tämän vuoden kasvulukemat ovat poikkeukselliset. Myös syy on poikkeuksellinen.
”Kansallispuiston laajentuminen toi laskentaan mukaan lisää virkistyskäytön piirissä olevia kohteita, joten puiston käyntimäärä nousi senkin vuoksi. Muun muassa Metsäkartanon pihapiiristä lähtevä Haravapuron polku ja Konttikankaan pysäköintialueelta lähtevä Pumpulikirkon reitti kuuluvat nykyisin kansallispuistoon”, virkistyskäyttöpäällikkö Matti Hovi Metsähallituksesta kertoo.
Huolellinen suunnittelu on osa kansallispuiston vetovoimasta huolehtimista
Tiilikkajärven kansallispuiston laajennusosalla on käynnistetty tänä kesänä luontokartoituksia. Alueella olisi tarvetta myös kulttuuriperinnön inventoinnille. Kartoitustieto on tärkeää muun muassa siksi, että sen avulla retkeilyä voidaan ohjata ja mahdolliset uudet rakenteet voidaan sijoittaa siten, että virkistyskäytöstä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä luonnolle eivätkä kulttuuriarvot tuhoudu. Kartoitusten perusteella myös luontoa voidaan palauttaa luonnontilaan mahdollisimman vaikuttavasti.
Tiilikkajärven kansallispuiston laajennusosalla on huomattavia luontoarvoja. Ojitus on kuitenkin muuttanut alueen luontoa oletettua enemmän. Esimerkiksi alueelta on löytynyt uusia lähteitä, joista osa on ojitettu. Alueella on myös runsaasti eri ikäistä haapaa, mikä on merkittävä löytö, sillä Pumpulikirkon alue on avainasemassa liito-oravan suojelussa.
Metsähallituksen tavoitteena on saada laajennetun kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnittelu ja kiinteistönmuodostus käyntiin mahdollisimman pian. Hoito- ja käyttösuunnitelman tekeminen lausuntokierroksineen kestää vähintään vuoden ajan.