Tiilikkajärven kansallispuistoon tehtiin viime vuonna lähes 25 000 käyntiä. Käyntimäärä nousi 34 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kansallispuiston pinta-ala kaksinkertaistui kesäkuun alussa, kun siihen liitettiin 3 768 hehtaaria valtion omistuksessa olevia maita. Käyntimäärä nousi puiston vanhallakin osalla, mutta suurin nousu johtuu uusien reittien ja käyntikohteiden liittämisestä puistoon.
”Metsäkartanon pihapiiristä lähtevä Haravapuron polku ja Konttikankaan pysäköintialueelta lähtevä Pumpulikirkon reitti kuuluvat nykyisin kansallispuistoon. Molemmat ovat suosittuja käyntikohteita”, virkistyskäytön asiantuntija Marko Haapalehto Metsähallituksesta kertoo.
Talvella retkelle kannattaa lähteä Sammakkotammelta tai Metsäkartanolta. Muilla pysäköintialueilla ei ole talvihuoltoa. Tiilikan seudulla on tällä hetkellä noin 60 senttiä upottavaa pakkaslunta. Talviretkille on nyt parasta suunnata metsäsuksilla, lumikengillä tai liukulumikengillä.
”Reiteillä ei ole talvihuoltoa ja esimerkiksi tulentekopaikoilla voi joutua tekemään lumitöitä. Uiton kierrolla on retkeilty pitkin talvea sen verran, että polun pohja on varsin kantava etenkin lumikengin kulkeville”, Marko Haapalehto vinkkaa.
Etelä-Konneveden kansallispuistoon tehtiin viime vuonna noin 31 000 käyntiä. Puiston käyntimäärä laski yhdeksän prosenttia edellisestä vuodesta. Etelä-Konneveden kansallispuisto on sekä vesiretkeilijöiden että vaeltajien suosima kohde. Puiston vaellusreitit sijaitsevat Rautalammen kunnassa Pohjois-Savon puolella.
Lisätietoja
- Tiilikkajärven kansallispuisto
- Etelä-Konneveden kansallispuisto
- Metsähallituksen Luontopalvelujen tiedote kansallispuistojen käyntimääristä koko maassa 26.1. “Käyntimäärät: kansallispuistojen suosio retkeilykohteena jatkuu vankkana”
- Kaikkien kohteiden käyntimäärätiedot (metsa.fi, huomaa myös pääsivun alasivut)
- Eri kohteiden paikallistaloudelliset vaikutukset (metsa.fi)