Luontoon.fi uutiset

Tuore raportti kertoo kootusti, miten meriluontoa kannattaa kunnostaa

Itämeren tila on huono, ja erilaisille meriluonnon kunnostustoimenpiteille on suuri tarve. Tuore Metsähallituksen julkaisema raportti kertoo, miten eri kunnostusmenetelmät soveltuvat meriluonnon ennallistamiseen ja miten toteutuskelpoisia ne ovat erilaisissa merellisissä elinympäristöissä. Raportin tavoite on lisätä tietoa ja auttaa tulevia kunnostushankkeita. Raportti on laadittu osana Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämää Biodiversea LIFE-IP -hanketta.

Pelastuspukuun pukeutunut henkilö on vatsallaan suplaudan päällä ja pitää kädessään vesikasvia.
 

Itämeren tila on heikentynyt pitkäaikaisen ihmistoiminnan seurauksena. Itämeren ennallistaminen sekä sen elinympäristöjen ja lajien suojelu on muodostunut yhä tärkeämmäksi. Itämeren ekosysteemit ovat arvokkaita ja monet sen toiminnot ovat samalla tärkeitä myös ihmisille. Kunnostamiseen ohjaavat monet kansainväliset sekä kansalliset sopimukset.

Metsähallituksen Luontopalveluiden vetämässä Biodiversea LIFE IP -hankkeessa on julkaistu tuore raportti, jossa tehdään katsaus meriluonnon kunnostustöihin ja -menetelmiin Suomessa. Raportti toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Åbo Akademin kanssa, jotka ovat hankekumppaneita.

Raportti on suunnattu organisaatioille ja yksityishenkilöille, jotka tekevät töitä meriluonnon kunnostamisen parissa.

- Raportin lähtökohta oli se, että halusimme tutkia olemassa olevia sekä testattuja menetelmiä ja selvittää, mitkä niistä soveltuvat parhaiten Suomen olosuhteisiin. Merialueiden ennallistaminen on vielä suhteellisen tuore ilmiö maailmanlaajuisesti. Arvioita menetelmien toimivuudesta Suomen olosuhteissa tarvitaan, vaikka kokemusta meriluonnon kunnostamisesta on kertynyt jo maailman mittakaavassa hieman, kertoo palveluomistaja Anette Bäck Metsähallituksen Luontopalveluista.

Metsähallituksen Luontopalveluilla on laaja kokemus suojelualueiden kunnostuksesta maa-alueilla sekä vankka asiantuntemus Suomen merialueista. Metsähallituksen ydintehtäviin kuuluu suojelualueiden tilan parantaminen.

Koostettu tieto auttaa tulevissa kunnostuksissa

Tulevaisuudessa merialueiden kunnostuksia tarvitaan yhä, minkä vuoksi tietoa eri kunnostustapojen toimivuudesta tarvitaan laajasti.

Katsaus meriluonnon kunnostustöihin ja -menetelmiin Suomessa -raportti sisältää tietoa kahdeksan mereisen Natura-luontotyypin ja merenpohjan avainlajien, kuten meriajokkaan ja rakkohaurun, esiintymien kunnostuksista.

- Raporttiin olemme koostaneet hajallaan olevan tiedon meriluonnon ennallistamisesta yhdeksi tietopaketiksi asiasta kiinnostuneille. Raportin tavoitteena on edesauttaa meriluonnon ennallistamista kokoamalla tietoa menetelmistä, niiden kustannuksista ja toimenpiteiden vaikutuksista, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Anna Arnkil Metsähallituksen Luontopalveluista.

Meriluonnon kunnostuskokeiluissa ollaan tällä hetkellä tilanteessa, jossa työkaluja ja keinovalikoimaa on jo varsin monipuolisesti käytettävissä.

- Esimerkiksi rannikon laguunien eli merestä irti kuroutuvien lahtien tilaa on mahdollista parantaa suhteellisen pienin kustannuksin ja melko helpoilla menetelmillä, joilla voidaan tukea muun muassa kalojen lisääntymistä ja vahvistaa paikallisia kalakantoja, sanoo erikoistutkija Sanna Kuningas Luonnonvarakeskuksesta.

Matalat lahdet ovat tärkeitä elinympäristöjä, jotka ylläpitävät luonnonkirjoa ja kalakantoja.

Lisää tietoa kunnostuksista tarvitaan

Raportti paljastaa, että Suomen merialueelta on vähän kokemusta avainlajien esiintymien ja kansallisesti tärkeiden merenpohjan luontotyyppien kunnostuksista.

Metsähallituksen Luontopalvelut on parantanut eri luontotyyppien ja avainlajien tilaa maalla jo pitkään, ja viime vuosien aikana toiminta on laajentunut myös merelle. Luontopalvelut on testannut onnistuneesti muun muassa meriajokaspohjien palauttamista istuttamalla. Tänä vuonna istutuksia laajennetaan läntiseltä Suomenlahdelta Saaristomerelle.

Muovilaatikossa on hentoja kasveja.- Uutena toimenpiteenä tänä vuonna pilotoimme myös näkinpartaisleväpohjien ennallistamista. Suojaisat näkinpartaispohjat on vaarantunut, matalissa lahdissa esiintyvä luontotyyppi, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Fiia Haavisto Metsähallituksen Luontopalveluista.

Näkinpartaislevät ovat tärkeitä, sillä ne sitovat ravinteita, kirkastavat vesiä ja niiden kasvustot tarjoavat suojaisia alueita muun muassa kevätkutuisille kaloille. Ne ovat hävinneet usealta alueelta muun muassa heikentyneen vedenlaadun, pienruoppausten ja veneliikenteen takia.

- Åbo Akademissa tutkimme kokeellisesti miten ympäristövaikutukset, kuten valon määrä ja sedimentin koostumus, vaikuttavat näkinpartaisten kasvuun ja selviytymiseen, kertoo yliopistotutkija Sonja Salovius-Laurén Åbo Akademista.

Tiedon avulla resursseja voidaan jatkossa kohdentaa niin, että meriluonnon kunnostustoimista saadaan paras mahdollinen hyöty.

Lisätietoja

Biodiversea-, Life- ja Natura 2000 -tunnukset.