Metsähallitus ennallistaa kaivinkonetyönä Keihäsjokea reilun kilometrin mittaisella matkalla. Tarkoituksena on ennallistaa perattua jokiuomaa lähelle sen alkuperäistä tilaa. Metsähallituksen Luontopalvelut kunnostaa luonnonsuojelualueilla heikkoon kuntoon päässeitä puroja, lähteitä ja muita pienvesiä tänä vuonna ennätyksellisen paljon. 

Purojen ja lähteiden tila on Suomessa voimakkaasti heikentynyt. Luontopalvelujen tavoitteena on saada palautettua alkuperäiseen tilaan noin 30 lähdettä ja 55 kilometriä puroja tänä vuonna. 

-Suomessa on valtavasti pienvesiä. On arvioitu, että meillä on vähintään 130 000 kilometriä puroja ja arviolta 100 000–200 000 lähdettä, joten tänä vuonna kunnostettava määrä voi tuntua pieneltä. Ennen pitkää pitkäjänteinen työ pienvesien hyväksi palkitaan. Pienvesien kunnostusten myötä järvien, jokien ja myös Itämeren tila paranee, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jussi Jyväsjärvi kertoo.  

Pienvesien tilaa ovat heikentäneet esimerkiksi maa- ja metsätalouden kuivatustoiminta, rehevöittävä hajakuormitus sekä vesien perkaaminen ja rakentaminen.  

Puunuitto on aikoinaan heikentänyt Keihäsjoen tilaa 

Keihäsjoessa on merkkejä historian uittotoiminnasta. Muokattu uoma ei palaudu itsestään ajan kuluessa ennalleen. Virtavesikunnostuksen tavoite on palauttaa joki mahdollisimman lähelle sen luontaista tilaa ennen ihmistoimintaa. Päämääränä on luoda eri vesieliöille ja -kasveille, kuten hyönteisille, sammalille ja kaloille, niiden vaatimia elinympäristöjä.   

Keihäsjoki on ollut osa Petäisjoki-Luostanjoki uittoväylää ja sen varrella on sijainnut mm. laanipaikka. Kunnostettavalla alueella tai luonnonsuojelualueen puolella ei maastossa ole enää havaittavissa uittorakenteita tai muita jokeen liittyviä kulttuurihistoriakohteita, joten kulttuurihistoriallisiin kohteisiin ei kunnostuksessa kajota. 

 - Joen kivet on perattu uoman reunoille, mikä aiheuttaa yksipuolisen, rännimäisen virtauksen. Joesta puuttuu luontaiseen elinympäristöön kuuluvaa puuainesta, suojapaikkoja, tarttumapintaa purosammalille ja virtaukseen hidastavasti ja nopeuttavasti vaikuttavia muotoja, luonnonsuojelun asiantuntija Elina Rönkkö sanoo. 

Ennallistamisessa perkuukivet palautetaan takaisin uomaan ja tehdään kutusoraikkoja vaelluskaloille. Jokeen lisätään puuainesta tarttumapinnoiksi vesieliöille sekä -kasveille. Työt tehdään osana Helmi-ohjelmaa Juuan Keihäsjoen luonnonsuojelualueella. Luonnonsuojelualuetta ympäröivät metsämaat ovat Metsähallituksen Metsätalous Oy:n hallinnassa.  

Lisätietoja

• Helmi-elinympäristöohjelma (ym.fi)