Pänituoddâr mecci suápá tuše hárjánâm meccivandârdeijeid, tondiet ko merkkejum pálgáh láá tuše ohtâ já tupeviärmádâh lii čoggâšum Avveeljuuvâ piällás.
Pänituoddâr meccikuávlust jotá kuosâ taavaabele ordârääji. Kuosâvuovdij taavaabeln tun uáináh korguus puáris pecivuovdijd, já tuodârpaajai koskâsiih jäävrih já juuvah hokâtteleh kuálástiđ. Taan meeci – mii Päniskäiđin-uv kočoduvvoo – kuávlust lii tuše ohtâ merkkejum vandârdempäälgis, mon mield piäsá 1800-lovo loppâpele kolleruámustem historjálii čuosâttâhân, Avveeljuuvâ Kuldalân. Pänituoddâr koskâuási skääiđih já Avveeljuuvâ miällumkiäinu suápih hárjánâm vandârdeijeid já miälloid.
- Paijeel 500 meetterân alaneijee tuodâraalaah
- tuodârjäävrih, aijuuh já juuvah
- Avveeljuuvâ pivnohis miällumkiäinu, kuoškâluokka I-III
- Eromâšávt puásuituálun uáivildum kuávlu
- Kollekuáivum historjá Avveeljuuvâ piällást: rakânâsah já muštomeerhah
- Ävđintuveh häärviht já tain stuárráámus uási Avveeljuuvâ piällást
Aktiviteeteh já kiäinuh
Pänituoddâr mecci fáálá hárjánâm vandârdeijei maaŋgâpiälásijd enâduvâid tuodâraalaidiskuin já jegijdiskuin.
Avveeljuuhâ lii ohtâ mii eennâm muččâdumosijn čäcivandârdemkiäinuin, mast lii finnimnáál miällumraavâ. Kiäinu kukkodâh Kuttoorist Avelân lii 70 km.
Kuálástemčuosâttuvah Pänituoddâr meecist láá Avveeljuuhâ já toos lyeštee juuvah sehe tuodârjäävrih, moi kuuvl tun peesah muottuuttes ääigi väzzimáin.
Päniskäiđi lii pivnohis meccikäniluudij pivdemkuávlu.
Uápásmuu meid eres aktiviteetáid
Čuoigâmvaajâldmeh Pänituoddâr meecist, muorjim já kuobârdem pänituoddâr meecist
Pänituoddâr luándu
Pänituoddâr mecci lii Aanaar Säämi ruávis pajos, mon máddááuási luáddu Avveeljuuhâ. Kuávlust tijpâliih láá pecivyevdih já kirkis tuodârjäävrih.
Čuosâttuv luándu
Pänituoddâr já Avveeljuuvâ historjá
Pänituoddâr meeci historján nanosávt kullee koddepiivdo já kollekuáivum luodah láá uáinimist meccikuávlust já Avveeljuuvâ piällást.
History of the destination