Lumivyöryt ovat mahdollisia myös Suomessa. Tunturit ja muut tarpeeksi jyrkkärinteiset lumipeitteiset alueet voivat mahdollistaa lumivyöryn syntymisen. Merkittyjen reittien ulkopuolella liikkuva, vaikkapa lumikenkäilijä tai tunturihiihtäjä, voi päätyä helposti lumivyörymaastoon. Tämän takia jokaisen merkittyjen reittien ulkopuolella liikkuvan tulisi tiedostaa, millaisessa maastossa on turvallista liikkua.
Lumivyöryyn joutuminen on hengenvaarallista. Vyöryyn jäänyt on vaarassa loukkaantua eteen tuleviin esteisiin, sekä vaarassa hautautua lumen alle. Hautautuneella on hyvin vähän aikaa selvitä hengissä – eloonjäämisen mahdollisuus pienenee huomattavasti jo 15 minuutin jälkeen. Tämän takia lumivyörymaastossa ei tule liikkua yksin. Euroopassa menehtyy vuosittain noin sata henkilöä lumivyöryyn lumiaktiviteettien parissa. Suurin osa heistä on aiheuttanut lumivyöryn itse.
Paras keino välttää lumivyöryt on pysyä poissa lumivyörymaastosta. Lumivyörymaastoa on vyöryn lähtöalue jyrkässä rinteessä, vyöryn kulkuväylä sekä kasautumisalue. Retkeilijä voi siis olla vaarassa lumivyöryn lähtöalueen lisäksi lumivyöryn kulkuväylällä tai kasautumisalueella, vaikka ei liikkuisi jyrkässä rinteessä. Tyypillinen lumivyöryn kasautumisalue on esimerkiksi jyrkkäseinämäisen kurun pohja.
Rinnejyrkkyyksiä voi arvioida mm. näiden karttojen avulla:
Lumivyöryjä ei voi ennustaa, mutta retkeilijä voi oppia tunnistamaan niiden varoitusmerkkejä.
Ota selvää alueen lumivyöryriskistä lumivyöryennusteista, joita julkaisevat päivittäin Ilmatieteen laitos Suomessa (ilmatieteenlaitos.fi), Norjassa varsom.no, ja Ruotsissa lavinprognoser.se. Tarkempia lumivyöryennusteita laaditaan Suomessa Ylläksellä (ski.yllas.fi) ja Pyhätunturilla (lumiturvallisuuskeskus.fi). Tietoja olosuhteista voi myös kysellä paikallistuntemuksen omaavilta ja lähistöllä olevista hiihtokouluista ja opaspalveluita tarjoavista yrityksistä.
Havainnot lumivyöryistä kannattaa ilmoittaa Ilmatieteen laitoksen palveluun (ilmatieteenlaitos.fi).
Jokaisen lumivyörymaastossa liikkujan tulee varautua riittävillä tiedoilla, taidoilla, varusteilla ja harjoittelulla. Ennen lähtöä tulee tutustua lumivyöryennusteisiin. Tärkein keino välttyä lumivyöryiltä on välttää lumivyörymaasto lukemalla karttaa sekä maastoa ja valitsemalla reitti turvalliselta alueelta. Lisäksi maastossa tulee tarkkailla lumivyöryvaaran tunnusmerkkejä ja muuttaa reittiä niiden mukaan. Lumivyörymaastossa liikkuvan pelastusvälineet ovat lumivyörylähetin eli piippari, lumitutkain eli sondi, lapio sekä matkapuhelin. Piippari pidetään lähetinasennossa, kun liikutaan lumivyöryalueella.
FINLAV - Suomen lumivyörykoulutus -sivustolla (ski.fi) voit tutustua lumivyörytietouteen ja lumiturvallisuuteen. Sivustolta löydät myös FINLAV-lumiturvallisuuskurssien tarjonnan.
On erittäin tärkeätä, että pelastajat pystyvät mahdollisimman nopeasti paikantamaan lumen alle jääneen henkilön. Pelastettavan ja pelastajien oikeilla pelastusvälineillä ja koulutuksella selviytymismahdollisuudet paranevat merkittävästi.
Vaikka lumivyöryyn ei ole jäänyt ketään, siitä on silti hyvä ilmoittaa hätäkeskukseen, 112.