Jatkossa Kuusamossa sijaitsevan Iivaaran huipulle on jälleen mahdollista päästä patikoinnin ja lumikenkäilyn lisäksi myös hiihtolatua pitkin. Sen sijaan aiemmin, ennen vuoden 2021 Paula-myrskyä, huipulle johtanutta moottorikelkkojen pistoreittiä ei avata enää uudelleen luonnonsuojelun turvaamiseksi alueella. Iivaaran alue on menossa säädösvalmisteluun, jossa sen asema luonnonsuojelualueena vahvistetaan.
Iivaaran huipulle pääsee retkeilemään ympäri vuoden 10,2 kilometrin pituisella Iirinki-reitillä, kesäisin patikoiden ja talvisin lumikenkäillen. Ympyräreitti uusittiin Paula-myrskyn tuhojen jälkeen ja avattiin käyttöön viime vuonna 2022. Nyt Iivaaran huipulle saakka on avattu myös latu-ura, jota pitkin pääsee retkeilemään suksilla. Huipulle menevä latu on ollut tähän saakka kokonaisuudessaan kiinni myrskystä lähtien, koska reitin alkupää oli pahasti tukkeutunut. Metsähallituksen Luontopalvelut raivasi reittiä auki jo viime syksynä huoltotöitä varten ja viime viikolla työ viimeisteltiin niin, että latu on mahdollista aukaista huipulle saakka. Ladun aukaisu huipulle vaatii vielä myös latua ylläpitävän toimijan.
Etelä-Kuusamossa sijaitsevan Iivaaran luonnonsuojelutarkoituksiin varatun alueen muodostavat arvokkaat vanhat metsät, jotka ovat pohjoista vaaraluontoa parhaimmillaan. Alueeseen sisältyy myös Iivaara–Jousivaara Natura 2000 -alue, jonka valvova viranomainen on ELY-keskus. Iivaaran alue on menossa lähivuosina säädösvalmisteluun osana Koillismaan säädösvalmistelukokonaisuutta. Tämä tarkoittaa, että se on tällä hetkellä luonnonsuojelutarkoituksiin varattu alue, joka perustetaan säädösvalmistelun yhteydessä luonnossuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Säädösvalmistelu tehdään ympäristöministeriön johdolla yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.
Luonnon monimuotoisuutta edistetään maastoon jätettävällä puulla
Kesällä 2021 iskeneen Paula-myrskyn jäljiltä Iivaaran huipulle menevät reitit ja urat ovat olleet paikoin ummessa ja kaikkia ei avata uudelleen. Käytössä olevien reiteiltä ja niiden varsilta kaatunut ja kaatumisvaarassa oleva puusto poistetaan asiakasturvallisuussyistä. Muutoin myrskyn kaatama puusto jätetään kuitenkin maastoon lahopuuksi, jotta suojeltuna olevan luontotyypin, tässä tapauksessa boreaalisen luonnonmetsän, tila parantuu. Lahopuu lisää luonnon monimuotoisuutta edistämällä eri lajien elinolosuhteita. Myrskyn kaatamat puut on tunnistettu riski hyönteistuhoille ja metsäpaloille. Riskit alueella on huomioitu ja arvioitu; hyönteistuhoja aiheuttavat lajit kirjanpainaja ja ytimennäivertäjä ovat mahdollisia, mutta riski on pieni. Maastopaloriskin hallinnassa puolestaan korostuu tulen käytön huolellisuuden korostaminen ja erityinen varovaisuus alueella.
Iivaaran juurella kulkee moottorikelkkaura ja aiemmin myös huipulle on kulkenut pistoura ennen kuin Paula-myrsky sulki kelkkojen pääsyn huipulle. Jatkossa pistouraa huipulle ei avata luonnonsuojelullisista syistä ja muun virkistyskäytön huomioimiseksi alueella. Metsähallitus noudattaa luonnonsuojelualueiden hoidossa Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet -ohjetta. Pääperiaate ohjeessa on, että suojeltuihin alueisiin ei kajota ilman luonnonsuojelullisia tai muita alueen perustamistarkoituksen mukaisia syitä ja tavoitteena on haittavaikutusten välttäminen alueella. Moottorikelkkailuun liittyen hoidon ja käytön periaatteissa linjataan, että luonnonsuojelualueilla ei pääsääntöisesti ohjata vapaa-ajan kelkkailua, eikä niihin rakenneta kelkkailureittejä tai -uria. Luonnonsuojelualueella voi kulkea reittejä lähinnä vain niissä tapauksissa, että se on välttämätöntä laajemman reitistön ylläpitämisen kannalta. Myös ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suojelualueilla ei tulisi olla moottorikelkkauria tai -reittejä. ELY-keskus ei näe syytä poiketa tästä linjauksesta Iivaaran tapauksessa.
Moottorikelkkailua voi harrastaa kelkkailureiteillä kuntien ja Metsähallituksen ylläpitämillä moottorikelkkaurilla. Kelkkailureitistöä on yhteensä lähes 20 000 kilometriä, josta noin 3 500 kilometriä on Metsähallituksen kelkkauria. Kuusamossa moottorikelkkareittejä on noin 200 kilometriä ja -uria noin 400 kilometriä. Metsähallituksen urat ovat maksullisia, epävirallisia reittejä, joille kelkkailija voi hankkia henkilökohtaisen tai perheen yhteisen uraluvan.