Metsähallitus siirtyy käyttämään viestinnässään jokamiehenoikeuksista muotoa jokaisenoikeudet. Monimuotoisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa Metsähallituksen strategiaa ja vastuullisuutta, ja Metsähallitus on sitoutunut edistämään näitä tavoitteita myös palveluissaan ja viestinnässään.



Jokaisenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnon käyttämiseen jokaisenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään.

Termiä jokaisenoikeudet käytetään jatkossa kaikessa Metsähallituksen viestinnässä verkkosivuilla, tiedotteissa, sosiaalisessa mediassa, esitteissä ja esimerkiksi kansallispuistoista löytyvissä opastekylteissä. Digitaalisissa kanavissa muutos näkyy heti. Painotuotteisiin ja kyltteihin termi vaihdetaan, kun niiden uusiminen on muutenkin ajankohtaista.

”Luonnon edessä olemme kaikki yhdenvertaisia ja jokaisenoikeudet kuuluvat kaikille. Jokaisenoikeudet-termi kuvaa tätä hyvin. Sanat vaikuttavat ajatteluumme, ja haluamme olla viestinnällämme mukana edistämässä tasa-arvon toteutumista”, Metsähallituksen viestintäjohtaja Liina Aulin perustelee.

Termin muutos tukee osaltaan myös Euroopan neuvoston ja Suomen kielen lautakunnan suosituksia sukupuolineutraalin kielen käytön edistämisestä.

Jokaisenoikeudet-muotoa on jo aiemmin käytetty esimerkiksi joissakin tiedotusvälineissä sekä yritysten ja järjestöjen viestinnässä. Termi ei kuitenkaan vielä ole täysin vakiintunut yleiskieleen.

”Metsähallitus hallinnoi valtion maa- ja vesialueita, yhteensä kolmannesta Suomen pinta-alasta, ja alueilla liikkuu vuosittain miljoonia ihmisiä. Jokaisenoikeuksien sisällöstä muistuttaminen on osa säännöllistä viestintäämme. Siksi näemme, että meillä on mahdollisuus toimia esimerkkinä. Samalla haluamme kannustaa muitakin organisaatioita viestimään jokaisenoikeuksista. Yhdessä voimme vaikuttaa siihen, että uusi termi vakiintuu käyttöön ja tasa-arvo etenee sana kerrallaan”, Aulin sanoo.

Metsähallitus vaihtaa termin ainoastaan suomen kieleen, sillä jokaisenoikeudet-termi on tuttu jo muissa yhteyksissä. Esimerkiksi ruotsinkielinen termi “allemansrätt” säilyy ennallaan. Ruotsin kielessä man-sanan toinen merkitys viittaa ihmiseen yleisesti (vrt. esimerkiksi man-passiivi).

Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet käyttöön jo aiemmin tänä vuonna

Metsähallitus on alkanut muuttaa käyttämiään termejä sukupuolineutraaleiksi jo aiemmin. Esimerkiksi tämän vuoden alussa kaikki työntekijät saivat sukupuolineutraalit ammattinimikkeet. Lakimies korvaantui juristilla ja korjuuesimies muuttui puunkorjuun operaatioasiantuntijaksi. Tasa-arvoa on edistetty Metsähallituksessa myös lisäämällä anonyymejä rekrytointeja.

Tasa-arvoa edistetään Metsähallituksessa monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti. Toimenpiteiden tavoitteena on edistää monimuotoista työyhteisöä, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä poistaa syrjintää niin työnantajatoiminnassa kuin palveluissa, jotka on suunnattu asiakkaille, kumppaneille ja sidosryhmille.

Jokaisenoikeudet antavat mahdollisuuden käyttää luontoa, vaikka maata ei omistaisikaan

Jokaisenoikeudet ovat perinteisiä oikeuksia, jotka sallivat kaikille ihmisille tietyt oikeudet ja vapaudet liikkua luonnossa ja hyödyntää luonnonantimia ilman maanomistusta. Tavoitteena on antaa kaikille mahdollisuus nauttia luonnosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä edistää hyvinvointia.

Metsähallituksen hallinnassa on erilaisia maa- ja vesialueita, ja jokaisenoikeuksien käyttöön liittyy myös rajoituksia.

”Valtion monikäyttömetsissä pätevät tavanomaiset jokaisenoikeudet. Suojelualueilla, kuten kansallispuistossa ja luonnonpuistoissa, jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa, vaan niihin kohdistuu erilaisia rajoituksia. Onkin aina hyvä tarkistaa alueiden järjestyssäännöt ennen vierailua uudessa retkikohteessa”, Metsähallituksen maankäyttöpäällikkö Riikka Myllylä muistuttaa.

Fakta: Jokaisenoikeudet

• Jokaisenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnon käyttämiseen jokaisenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään.
• Jokaisenoikeudella toimiminen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle.
• Kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa, vaan alueilla voi olla tiukempia rajoituksia esimerkiksi liikkumiseen ja leiriytymiseen liittyen.
• Mitä jokaisenoikeuksilla saa tehdä:
  • liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä
  • ratsastaa
  • oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja
  • onkia ja pilkkiä (virallisesti maksuttomia yleiskalastusoikeuksia)
  • veneillä, uida ja peseytyä vesistössä ja kulkea jäällä
• Mitä jokaisenoikeuksilla ei saa tehdä?
  • haitata maanomistajan maankäyttöä
  • kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla
  • kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita
  • ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta
  • ottaa sammalta tai jäkälää
  • tehdä avotulta toisen maalle
  • häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla
  • roskata ympäristöä
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa
  • häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia
  • häiritä eläimiä
  • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
  • päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle
  • pitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella
  • pitää koiraa kytkemättömänä 1.3.–19.8. välisenä aikana

Lisätietoja

• Jokaisenoikeudet

Tiedotetta on muutettu 26.6.2023 13:25, tekstiin on lisätty osio:
Metsähallitus vaihtaa termin ainoastaan suomen kieleen, sillä jokaisenoikeudet-termi on tuttu jo muissa yhteyksissä. Esimerkiksi ruotsinkielinen termi “allemansrätt” säilyy ennallaan. Ruotsin kielessä man-sanan toinen merkitys viittaa ihmiseen yleisesti (vrt. esimerkiksi man-passiivi).