Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa järjestettiin kesäkuussa yleisöristeily Haapasaareen Päijänteen kansallispuistoon. Risteilylle mahtui mukaan 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Pulkkilanharjun laiturista lähtenyt Jenni-Maria III -alus risteili avaraa Hinttolanselkää oppaan samalla kertoillessa Etelä-Päijänteen kalastushistoriasta. Risteily huipentui Haapasaareen rantautumiseen tutustuen 1800-luvun puolivälissä rakennetun kalastajatorpparin asuinpiiriin ja alueen rakennuksiin.
Padasjoella Päijänteen kansallispuistossa sijaitseva Haapasaari edustaa perinneympäristöä, jonka maisema on perinteisten maankäyttötapojen muovaama. Saarella on sen lähihistorian aikana sekä kaski- että peltoviljelty. Entisiä peltoja on myöhemmin istutettu koivikoiksi. Viljelyksiä ovat ylläpitäneet Haapasaaren torpan väki. Haapasaaren torppaa pidetään Etelä-Päijänteen ainoana ehjänä säilyneenä viljely- ja kalastajatorppakokonaisuutena.
Vuosien 1865 ja 1875 välillä rakennettu Haapasaaren torppa kuului aikoinaan Hinttolan rusthollin eli ratsutilan omistuksiin. Hinttolan torppariksi on merkitty vuoden 1875 Padasjoen henkikirjaan ”skeppar Krist. Husberg” sekä hänen vaimonsa Maria ja äitinsä Anna. Perheeseen syntyi saarella ainakin viisi lasta. Laivuri Kristian Husberg hankki pöytään ruokaa kalastamalla - toimeentuloa saatiin myös saaren pelloilta ja kaskiviljelyksiltä. Pihapiirin pieneen karjasuojaan on kerralla mahtunut vain yksi lehmä tai pari lammasta. Torpparin piti maksaa maan vuokraa päivätöillään isäntätaloon – esimerkiksi sadosta osa meni Hinttolan isännälle vuokrana.
Ensimmäisestä torpparista lähtien Haapasaarella on asuttu ympärivuotisesti 1900-luvun puoleen väliin asti. 1950‐luvun alusta 1980‐luvun lopulle torppa on toiminut silloisten omistajiensa vapaa‐ajan asuntona ja kesänviettopaikkana. Tällöinkin saarella on kalastettu, viljelty puutarhaa ja niitetty heinää eläimille. Nykyisin Haapasaari on osa vuonna 1993 perustettua Päijänteen kansallispuistoa, ja mielenkiintoinen päiväretkikohde.
Tarinallinen risteily, jossa risteilyyn yhdistettiin opastusta Päijänteen kalastushistoriasta ja risteilyn kohteena olevan Haapasaaren historiasta, toteutettiin Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi-hankkeen teemaopaspilottina 11. kesäkuuta. Osallistujapalautteen perusteella tarinallinen risteily koettiin mielenkiintoiseksi ja vastaavanlaiselle risteilylle haluttaisiin osallistua jatkossakin. Risteilyn toteuttivat yhteistyössä KulkeeVettenHalki ja Erämaan Kutsu.
Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hanketta (2022–2024) toteuttavat LAB-ammattikorkeakoulu ja Metsähallituksen Luontopalvelut. Hankkeessa kootaan Päijät- ja Kanta-Hämeen keskeisiin luontokohteisiin liittyvää kulttuuriperintötietoa, kehitetään siihen liittyvää tuotteistamista sekä lisätään kohteiden ja palvelujen näkyvyyttä tapahtumatoiminnan ja näkyvyyskampanjoiden avulla. Hankkeen rahoittaja on Maaseuturahasto.
Lisätietoja
